Selvitys: Korkeakoulu-uudistus vähensi kuntien valtaa ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulu-uudistus on vahvistanut koulujen autonomiaa suhteessa kuntiin, vaikka joidenkin ammattikorkeakoulujen päätöksenteossa kunnallispoliittiset intressit ja kuntien omistajaohjaus vielä vaikuttavatkin.

Asia selviää opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä korkeakoulu-uudistusten vaikutustenarvioinnista.

Suomessa toteutettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistukset vuosina 2010 ja vuosina 2014–2015. Oppilaitosten autonomian vahvistaminen oli uudistusten keskeinen tavoite.

Arvioinnin perusteella se on toteutunut suhteellisen hyvin, sillä korkeakoulujen muodollinen autonomia ja päätösvalta omasta taloudesta ja hallinnossa on vahvistunut.

Ennen uudistusta ammattikorkeakoulut olivat keskenään erilaisissa asemissa suhteessa kuntiin ja kuntayhtymiin. Arvioinnin mukaan uudistus on tasoittanut tilannetta. Sen vaikutukset ovat olleet suurimmat niissä ammattikorkeakouluissa, jotka ovat aiemmin toimineet kuntayhtymän tai kunnan ylläpitäminä yksikköinä.

Silti joissakin kunnissa kunnallispolitiikka pyrkii edelleen ohjailemaan ammattikorkeakoulun päätöksentekoa. Kiinteää ohjaussuhdetta pitää voimissa se, että valtaosa ammattikorkeakouluista on osa kuntakonsernia.

Lisäksi korkeakoulujen tuloksellisuus on parantunut.

Huolena on kuitenkin henkilöstön etääntyminen päätöksenteosta.

Arvioinnin mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset roolit ja asema korkeakoulujärjestelmässä ovat käymistilassa. Epäselvyys hidastaa korkeakoulukentän rakenteellista uudistumista ja yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutettiin hankalassa taloustilanteessa vuosina 2014–2015. Osa toivotuista vaikutuksista jäi toteutumatta koulutusleikkausten vuoksi. Arvionnin mukaan koulujen runsaampi rahoitus olisi parantanut mahdollisuuksia hyödyntää uuden lainsäädännön tuomia mahdollisuuksia.

Toisaalta rahoitusleikkaukset pakottivat ammattikorkeakoulut keskittämään ja tehostamaan toimintaansa.