Suomen parhaat kertovat, miten kuntalaisia on hyvä rohkaista liikkumaan

Suomalaisen liikunnan ja urheilun tähtihetket kokoavan Urheilugaalan ensimmäinen palkintoluokka oli vuoden liikkuvin kunta torstai-iltana Helsingin jäähallissa.

Jo ennen voittajan paljastamista voittajaehdokkaiden määrä oli seuloutunut lähes 40 kunnasta kolmeen.

Mitalikolmikkoon tiensä raivanneet Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalta ja Hyvinkään kaupunki Uudenmaan pohjoisosasta taputtivat muiden mukana, kun Tampereen kaupunki Pirkanmaalta kuulutettiin voittajaksi.

Liikunta- ja nuorisojohtaja Jukka Etu-Seppälä oli jo ehtinyt nukkua yön yli ennen kuin hän vastasi voittouutisen jälkeen kaupungin menestyksen taustoja Kuntalehdelle.

Liikkuvimman kunnan titteliä ei saa, jos onnistuu vastaamaan vain yksittäisten ihmisten tarpeisiin. Miten siis liikkumisen edelläkävijä, Tampere, on onnistunut innostamaan koko kaupungin liikkeelle, Jukka Etu-Seppälä?

Ensin pitää olla rehellinen.

– Palvelut eivät toteudu kaikilla eri asuinalueilla tasapuolisesti, valitettavasti.

Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että liikuntaolosuhteet keskittyvät ja jakautuvat epätasaisesti.

– Siihenkin pyritään vaikuttamaan palveluverkkosuunnittelulla. Varsinkin uusien asuinalueiden kohdalla olosuhteet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa ja vanhempien asuinalueiden kohdalla esimerkiksi ostopalveluiden avulla tai muilla ulkopuolisilla toimilla.

Vuoden liikkuvimmaksi kunnaksi päästääkseen on onnistuttava myös viestinnässä.

– Ikääntyneemmälle väestölle on suunnattu koteihin jaettava Liikkuva Tampere-lehti, ja nuorempia pyritään tavoittamaan parhaan kykymme mukaan sosiaalisessa mediassa.

Jotta voidaan kehittyä, niin palautetta on osattava kerätä ja käsitellä, Etu-Seppälä linjaa.

– Palautetta tulee perinteisesti kaupungin palautekanavan sekä vaikkapa olosuhdepalvelun kautta. Palautetta kerätään liikuntalaitoksissa ja ohjatuissa ryhmissä, sitä tulee paljon suorina yhteydenottoina.

– Olemme tänä vuonna kehittämässä edelleen palauteprosessiamme entistä asiakasystävällisemmäksi. Palautteet ovat monesti vuodenaikaan ja liikuntakauteen sidottuja. Tällä hetkellä positiivista palautetta tulee eniten latuverkostoon ja uimahallihinnoitteluun liittyen.

Tampereella lisäjuhlan aihetta toi se, että vuoden urheilijana palkittiin NHL-jääkiekkoilija Aleksander Barkov. Tampereella syntynyt Barkov kouliintui saman kaupungin Tapparan riveissä kansainväliset mitat täyttäväksi kiekkoilijaksi.

Hervannan uimahalli sijaitsee liki 30 metriä maanpinnan alapuolella Tampereella. Uimahalli valmistui vuonna 1978 ja peruskorjattiin vuosien 2019–2021 aikana. Kuva: Laura Happo

Iin resepti

Iin hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival allekirjoittaa myös liikkumisen laaja-alaisen edistämisen merkityksen.

– Keskiössä ovat olleet liikkumisen moninaiset hyvinvointivaikutukset, niin keholle, mielelle kuin ympäröivälle yhteisölle.

– Olemme onnistuneet jalkauttamaan Liikkuva koulu -toimintamallin osaksi kouluarkea, mikä on lisännyt lasten ja nuorten päivittäistä liikettä. Liikuntapaikkarakentamisessa olemme tehneet ennakkoluulottomia päätöksiä, joista uusin ja paljon kiitosta saanut esimerkki on uimala.

Puolitaival huomauttaa, että Iin kunta on maantieteellisesti verrattain laaja. Se vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta liikuntamahdollisuuksia olisi jokaisen ulottuvilla.

– Keskeinen tekijä tässä on saada aktivoitua kaikki toimijat mukaan yhteistyöhön, kuten kolmas sektori, urheiluseurat ja kyläyhdistykset.

– Huomioimme myös eri ikä- ja erityisryhmien tarpeet. Viestinnässä hyödynnämme aktiivisesti sosiaalista mediaa ja tuotamme houkuttelevaa sisältöä, joka kutsuu kuntalaisia seuraamaan ja osallistumaan.

Liikkumisen edistämistyö on poikkihallinnollista Iin kunnassa.

– Mietimme esimerkiksi, miten kulttuuri ja taide voivat olla osaltaan edistämässä liikkumista ja hyvinvointia. Tästä hyvänä esimerkkinä on ympäristötaidepuisto, jossa voi liikkua kauniissa ympäristössä.

– Talvella jäädytämme sinne taideluistelupolun, joka yhdistää kulttuurin, liikkumisen ja yhteisöllisyyden.

Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen oli iloinen, että kunta oli yksi kolmesta voittajaehdokkaasta. Samalla hän myöntää, että kilpailu- ja urheiluhenkeä noudattaen voiton lipuminen viime metreillä harmitti hieman, mutta kokonaisuudessa oltiin kirkkaasti voiton puolella.

– Saimme ehdokkuuden kautta tosi hyvää ja positiivista julkisuutta kunnalle. Se tuo lisäuskoa siihen, että oikealla tiellä ollaan.

– Urheilugaala oli kyllä hieno tilaisuus ja mainio verkostoitumisen paikka, Manninen pohtii.

Kuva Iin kunnasta, uuden uimalan avajaisista marraskuulta. Kuva: Iin kunta

Kahvihetket ovat tärkeitä Hyvinkäällä

Hyvinkään kaupunki oli yksi kolmesta parhaasta, kun Urheilugaalassa arvioitiin, mikä on vuoden liikkuvin kunta.

Hyvinkään liikuntapäällikkö Jarmo Vakkila kertoo, että kaupungin tapana ja tavoitteena on saada ihmiset sankoin joukoin mukaan toimintaan.

– Järjestämme tapaamisia ja infoja.

Seurojen edustajia kutsutaan välillä aamukahville, ja yhdessä mietitään asioita.

Samalla halutaan pitää huolta, että palautekanavat ovat jokaisen kaupunkilaisen tiedossa ja käytettävissä.

Sitten vielä erikseen järjestetään asukasiltoja ja seuratapaamisia.

– Näissä voidaan kohdata asiat suoraan yhdessä. Pidämme myös lajikohtaisia tapaamisia. Kuunnellaan, keskustellaan ja tehdään yhdessä, Vakkila linjaa.

– Yhteisöllisyyteen kuuluu meillä kaikkien kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu.

Laduista pidetään hyvää huolta Hyvinkäällä. Kuva: Teemu Heikkilä

Teemaa odotellessa

Liikkuvin kunta -kilpailu järjestetään jälleen kerran tänä vuonna ja parhaat palkitaan vuoden päästä, mutta vielä ei teema ole tiedossa.

Kilpailun lähtökohtana on tuoda esiin kunnissa tehtävää erinomaista työtä liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi.

Urheilugaalan oikeudenhaltijoita ovat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Veikkaus ja Yle.

Gaalassa jaetaan palkintoja yleisöäänestyksen, yhteiskunnan vaikuttajista kootun suuren palkintoraadin ja urheilutoimittajien valintojen perusteella.

Lisäksi Urheilugaala jakaa vuosittain erityispalkintoja.