Suomessa puoli miljoonaa digitaidotonta, kirjastot näkevät itsellään tehtävän
Kuva: Seppo Haavisto
Digituki on jo osa monien suomalaisten kirjastojen toimintaa.
Suomessa on Suomen kirjastoseuran mukaan puoli miljoonaa digitaidotonta, ja kirjastot näkevät siinä itselleen merkittävän tehtävän. Kirjastot kaipaavat myös yhteistyötä järjestöjen kanssa digituen antamisessa. Se toiminta on kirjastoseuran mukaan vasta alussa, ja sitä halutaan vahvistaa. Kirjastoseurassa on laadittu digiohjelma opastuksen kehittämiselksi.
– Haluamme kouluttaa kirjastojen ammattilaisista digiosaajia ja vahvistaa järjestöjen ja kirjastojen yhteistyötä digiopastamisessa, kirjastoseurasta kerrotaan.
Ohjelman yhteydessä halutaan täydentää kirjastojen vanhenevia laitteita.
Suomen kirjastoissa annetaan päivittäin digitukea. Asiakkaille neuvotaan kännykän ja tietokoneen käyttöä. Lisäksi monissa kirjastoissa kokoontuu säännöllisesti ryhmiä opettelemassa digiä. Seuran mukaan tämä työ on kuitenkin vasta alussa.
Ongelma pahin syrjäseuduilla
Kirjastoseuran mukaan kirjastojen tarjoamaa digitukea täytyy kehittää. Nyt digituki vaihtelee huomattavasti alueesta riippuen. Ongelma on kaikkein näkyvin pienissä kirjastoissa ja syrjäseuduilla.
Kirjastoseura on laatinut digiohjelman työn kehittämiseksi. Siinä halutaan kehittää kirjastojen henkilökunnan digiosaamista kaikkialla Suomessa. Lisäksi ohjelmassa tehdään malli kirjaston ja järjestön yhteistyölle ja palkataan digiopastajia järjestökentältä pieniin kirjastoihin.
Tarkoitus on päästä käytännön toimiin vuonna 2020. Seura kaipaa työhön mukaan kehittämiskirjastoja, yleisten kirjastojen neuvostoa, ministeriöitä ja muita järjestöjä.
Järjestöjä tarvitaan
Tavoitteena on, että vuoden 2021 lopussa 80 prosenttia Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä on koulutettu digituen antajiksi.
Kirjastoseuran mukaan yhteistyö järjestöjen kanssa toisi nykyistä parempia opastuksia laajalla alueella. Opastusten tuottaminen yhdessä järjestöjen kanssa säästäisi myös rahaa.
Tällä hetkellä digituessa vallitsee seuran mukaan alueellinen epätasa-arvo. Suomen laaja kirjastoverkko olisi paras tapa tarjota digitukea, seura perustelee.
On tärkeää tuoda esille se fakta, että digitaitoja ei ole kaikilla kansalaisilla, eikä myöskään välineistä ja mikä pahinta, yhteyksiä. Ymmärrettävää, että syrjäalueilla ongelma on huutavin; ihmiset ikääntyneitä, fyysiset palvelut viety jopa naapurikuntia kauemmaksi, kela, sosiaalitoimi, terveyspalvelu jne.
Digiloikista puhuttaessa pitäisi ymmärtää ja tietää, että kaikki eivät ole mukana tällä menolla.