Taustan vaikutus koulumenestykseen kasvaa
Kuva: Mikko Nikkonen
Oppilaan taustan vaikutus koulumenestykseen on kasvanut. Kuva Lappeenkoulusta Lappeenrannasta.
Sosioekonomisen taustan vaikutus selittää entistä enemmän oppimistulosten vaihteluita myös Suomessa. Vuodesta 2006 alkaen sosioekonomisen taustan vaikutus tulosten vaihtelusta on kasvanut Suomessa 1,8 prosenttiyksikköä.
Suomen koulutusjärjestelmä on silti tasa-arvoinen, kertoo OECD:n raportti. Sen mukaan varsinkin heikommista sosioekonomisista taustoista tulevat oppilaat menestyvät ja etenevät hyvin verrattuna OECD-maihin keskimäärin.
OECD on julkaissut PISA- ja PIAAC-tutkimuksiin perustuvan teemaraportin sosiaalisen liikkuvuuden esteiden murtamisesta.
Koulujen erot pieniä
PISA 2015 -tutkimuksen mukaan Suomessa koulujen väliset erot ovat muihin maihin verrattuna pieniä. Koulusta johtuva vaihtelu heikosta taustasta tulevien oppilaiden tuloksissa on OECD-maiden pienintä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppilaiden tuloksiin on Suomessa ylipäätään OECD-maiden pienimpiä. Täällä on keskimääräistä enemmän oppilaita, jotka menestyvät heikommasta taustasta huolimatta.
Heikommista taustoista tulevat olivat tutkimuksen mukaan myös Suomessa keskimääräistä useammin tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat kuuluvansa kouluyhteisöön verrattuna OECD-maihin.
Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat
Varoitusmerkit on kuitenkin noteerattu Suomessa.
– Peruskoulun tasa-arvoa haastaa tutkijoiden mukaan erityisesti koulun ulkopuolisten tekijöiden kasvava vaikutus oppilaiden elämään, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok.
– Hallitus on kaksinkertaistanut peruskoulun tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan haastavilla alueilla toimivia kouluja. Olemme myös luoneet vastaavan rahoituksen päiväkodeille, sillä tasa-arvon pohja luodaan varhaiskasvatuksessa, opetusministeri sanoo.
Koulutuksellinen nousu vähenee
Aikuisten PIAAC-tutkimuksen mukaan vanhempien koulutus ennustaa lasten koulutustasoa. Koulutus on vähiten perinnöllistä Uudessa- Seelannissa, Suomessa ja Ruotsissa. Koulutuksellinen nousu on suurinta Suomessa, Koreassa, Venäjällä ja Singaporessa. Näissä maissa useampi kuin joka toinen aikuinen ilmoitti PIAAC- tutkimuksessa koulutuksensa olevan korkeampi kuin vanhemmillaan.
Koulutuksellinen nousu on vähenemässä 21 maassa, Suomi on näiden joukossa. Väheneminen näkyy siten, että koulutuksellista nousua on selvästi vähemmän nuorissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
