KUVA: SEPPO HAAVISTO
Uudessa koulutuspoliittisessa selonteossa tarkastellaan koko koulutusjärjestelmän ja tutkimuksen kehittämistä.

Koulut eivät häviä otsikoista viime päivien kouluverkostokeskustelun jälkeenkään. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti juuri koulutuspoliittisen selonteon valmistelun keskustelutilaisuuksilla.

Ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen oli kutsuttu opiskelijajärjestöjen sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin edustajat.

Myös he nostivat esille alueiden muutoksen ja kouluverkostokysymykset.

– Koulutuksen saavutettavuus on iso asia ja tulee olemaan merkittävä myös selonteossa, sanoo OKM:n neuvotteleva virkamies Petri Haltia.

Opiskelijajärjestöissä ollaan huolissaan myös toimeentulosta sekä hyvinvoinnista.
Haltia sanoo, että kentän puheenvuorot ovat tärkeitä, jotta saadaan rakennettua kokonaisnäkemys koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen suunnista.

Pienimuotoisia keskustelutilaisuuksia jatketaan eri puolilla Suomea syksyn ajan, ja ensi vuoden puolella niitä on tarkoitus laajentaa.

Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden kuluttua.

Ei pirstaleisia hankkeita

Myös hallitusohjelman koulutuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman kehittymistä seurataan kentällä. Hankerahoituksesta on päätetty, ja hankkeiden on määrä käynnistyä ensi vuonna.

Talousarviossa tätä varten on varattu kolmea vuotta varten 180 miljoonaa euroa.

– Oletettavasti osa rahasta menee suoraan kunnille hankkeiden kautta. Hankkeiden kriteeristöstä ei tässä vaiheessa ole tietoa, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Kuntaliitossa toivotaan, ettei hankkeista tulisi pirstaleista vaan että hallituskin tavoittelisi laajempia kokonaisuuksia.

– Toivomme, että esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus nähtäisiin eheämpänä kokonaisuutena. Kunnissa olisi mahdollista löytää hyviä kehittämiskohteita, jos palveluiden muodostama jatkumo tunnistettaisiin.

Pirstaleiksi leviävät hankkeet vaikeuttavat kokonaisuuden hallintaa. Nopeat aikataulut estävät kunnissa ennakoitavuutta.

– Jotta rahat voivat kohdentua kunnan tarpeisiin, reunaehtojen on oltava riittävän väljät, sellaiset, että ne ottavat eri koulujen eri tarpeet huomioon. Jokainen koulu ja jokainen kunta on erilainen.

Sjöström toivoo ymmärtämystä myös sille, että samoihin tavoitteisiin voidaan päästä erilaisia reittejä pitkin.

 

Kouluverkosto edelleen kattava

Kuntien säästäessä kouluverkostokeskustelukaan tuskin jää viime päivien otsikoihin. Sjöström huomauttaa, että kouluverkostokeskustelussa on syytä muistaa realiteetit. Jos ei ole lapsia, ei ole perusteltua ylläpitää kouluakaan.

– Ennen yksittäisen koulun lakkautusta taustalla on suuri selvitystyö, eikä päätös koskaan ole helppo.

Osaamistuloksia tarkasteltaessa nähdään, että hienoja tuloksia tehdään niin pienissä kuin suurissa kouluissa.

– Kouluverkosto on edelleen melko tiheä, kun sitä tarkastelee kartalta. Valtakunnallisesti suuntaus on ollut kohti yhtenäiskouluja, mikä on luontevaa.

 

Uusia ideoita koulutuksen kehittämiseen

Sjöström muistuttaa Kuntaliiton verkostoprojektista nimeltä KOPA (koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa -projekti).

– Teemme syksyllä esiselvityksen muutaman alueen osalta. Mukaan projektiin voivat hakea sekä kunnat että koulutuksen järjestäjät.

Projektissa haetaan yhdessä kuntien kanssa ratkaisuja koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

 

Lue lisää Kuntaliitto hakee kuntia koulutuksen saatavuuden kehittämisverkostoon 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*