Tuore lakimuutos patistaa koulut puuttumaan poissaoloihin tomerasti
Koulut alkavat, ja kunnat kiinnittävät entistä enemmän huomiota poissaoloihin.
Syyslukukausi alkaa lähes kaikissa peruskouluissa tällä viikolla. Elokuu tuo koulumaailmaan uutta, sillä kuukauden alussa tuli voimaan perusopetuslainmuutos. Se velvoittaa kunnat ennaltaehkäisemään oppilaan poissaoloja sekä puuttumaan niihin suunnitelmallisesti.
Pitkittyneitä koulupoissaoloja on peruskoulun 7.–9. vuosiluokilla yli 4 000 oppilaalla vuosittain.
Opetuksen järjestäjien eli käytännössä kuntien pitää kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa toimintamalli, kuinka oppilaiden poissaoloja ehkäistään, seurataan ja miten niihin puututaan.
Paikallisessa toimintamallissa halutaan korostaa oppilaiden poissaolojen suunnitelmallista ehkäisemistä eri keinoin. Toimintamallissa on niin ikään kuvattava poissaoloihin puuttumisen työnjako ja vastuut. Vastuista ja työnjaosta sovitaan koulukohtaisesti.
Paikallisesti on mahdollista laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muun oppiaineen oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Tunne- ja vuorovaikutustaidot korostuvat, kun poissaoloja ehkäistään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koulujen on huolehdittava siitä, että poissaoloja ehkäisevästä toimintamallista kerrotaan oppilaille ja huoltajille.
Motivointia koulunkäyntiin
Erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta kertoo, että aiempaan verrattuna uutta on velvoite pyrkiä ennaltaehkäisemään ja puuttumaan poissaoloihin. Luvattomien poissaolojen seuraaminen on kouluille tuttu juttu.
– Osa kunnista on ollut mukana sitouttavassa kouluyhteistyön hankkeessa, jossa haettiin malleja poissaolojen ehkäisyyn ja kouluun kiinnittymiseen. Kunnat saivat pilotteja varten hankerahaa, ja tästä syksystä alkaen tätä työtä varten myönnetään yleiskatteellista valtionosuutta.
Keinot puuttua pulmallisiin poissaoloihin voivat kunnat ja koulut päättää itse. Taustalla on kuitenkin voimakkaasti ajatus siitä, että oppilaat saataisiin motivoitua koulunkäyntiin.
Useisiin kouluihin on tullut muun muassa kouluvalmentajia, jotka voivat esimerkiksi auttaa löytämään koulunkäyntiin rutiineja.
Perusopetukseen pari viikkotuntia lisää
Uudessa hallitusohjemassa halutaan ohjata panostuksia perusopetukseen, mutta tavat selviävät myöhemmin.
Päättäjät ovat vakuuttaneet, että koulutuksesta ei säästetä, mutta jos esimerkiksi valtionosuuksien indeksejä jäädytetään, tilanne vaikuttaa sivistyspalvelujen rahoitukseen.
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki nostaa esiin hallitusohjelman kirjauksen, jossa perusopetukseen on tulossa 2–3 vuosiviikkotuntia lisää.
– On mielenkiintoista nähdä, kuinka tuntilisäys toteutetaan, sillä vähimmäistuntimäärää ollaan nostamassa opetussuunnitelmaa laajentamatta. Toisin sanoen kirjauksessa ei ole mukana sisällöllisiä tavoitteita, mutta siinä tavoitellaan alakouluihin lisää luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamista. Lisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin.
Tätä lukukautta uuden hallituksen kirjaukset eivät koske vaan tulevia.
Viime vuosina päättäjät ovat ohjanneet euroja opetuksen tukemiseen, ja tuen tarve onkin ollut kasvussa. Oppilashuollossa tarvitaan nyt ja jatkossa hyvinvointialueiden ja koulujen yhteistyötä.
Kriteereitä vai yhteistyötä?
Myllymäkeä askarruttaa uuden hallitusohjelman maininta järjestämiskriteereistä. Sillä halutaan vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaiden asumispaikasta riippumatta. Ohjelmaan on kirjattu muun muassa, että ”vastuu koulutuspalveluista edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa”.
Hän toivoo, ettei lainsäädäntöön lähdettäisi valmistelemaan tiukkoja väestöpohjaan liittyviä järjestämiskriteereitä.
– Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia, joten järjestämistapojen tulee voida joustaa paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti.
Tiukkojen järjestämiskriteereiden sijaan tarvitaan hänen mielestään mahdollistavaa lainsäädäntöä ja kannusteita koulujen ja opetuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön. Uudenlaisiin yhteistyömuotoihin kannustetaan myös esimerkiksi Kuntaliiton käynnissä olevassa verkostoperuskoulu-hankkeessa.
Kouluverkoston tulevaisuutta joudutaan pohtimaan erityisesti kunnissa, jossa lasten määrä pienenee.
– Tänä syksynä koulua oli aloittamassa koko maassa jälleen pari tuhatta aiempaa vähemmän, ja suunta jatkuu, Sjöström sanoo.
Palveluverkkoa supistettaessa joudutaan miettimään, kuinka kauan päivittäiset koulumatkat saavat kestää.
Kuntaliitto on toivonut, että 1990-luvulta peräisin olevaa perusopetuslakia uudistettaisiin kokonaisuutena. Siihen on tehty vuosi toisensa jälkeen muutoksia kokonaisuuteen puuttumatta.
Hallitusohjelmassa tähän ollaan vastaamassa käynnistämällä laaja parlamentaarinen peruskoulun tulevaisuustyö.
