Turkulaiset ulkoilivat koronakeväänä tavanomaista enemmän
Suuri osa ihmisten kartalle merkitsemistä paikoista sijaitsi asemakaavoitettujen virkistysalueiden ja veden läheisyydessä. Lähiluonto oli arvossaan, sillä yli 80 prosenttia ulkoilupaikoista oli sellaisia, joissa käytiin yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen. Karttanäkymässä vihreällä paikkamerkinnällä ovat ne ulkoilupaikat, joissa koronakeväänä 2020 ulkoiltiin useammin ja keltaisella ne, joissa ulkoiltiin harvemmin kuin normaalisti. (Näyttökuva tutkimuksesta)
Koronakevät lisäsi turkulaisten, erityisesti etätyössä olevien, liikkumista, käy ilmi Turun kaupunkitutkimusohjelman raportista. Kun ulkona liikkumista ei rajoitettu, sitä lisättiin, mutta vältellen hieman ruuhkaiseksi miellettyjä paikkoja.
Turun yliopiston maantieteen oppiaineen tutkijat selvittivät turkulaisten ulkoilupaikkoja ja ulkoilussa koronakeväänä 2020 tapahtuneita muutoksia touko-kesäkuussa karttakyselyn avulla.
Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli lisännyt viikoittaisten ulkoilupäivien määrää. Etenkin etätyöskentelyyn siirtyneet kokivat, että arjessa löytyi enemmän aikaa ulkoiluun. Liikuntaa oli vähentänyt 7 prosenttia vastanneista.
Turkulaisten suosimat ulkoilupaikat keskittyivät Aurajoen lähistölle, keskustan puisto- ja urheilualueille sekä metsä- ja ulkoilualueille keskustan ulkopuolella.
Osa tosin koki Aurajokirannan myös ruuhkaisena ja koronan oloissa turvattomana, ja kävi siellä siksi harvemmin.
Tutkimuksessa ulkoilupaikkoja kartoitettiin yhteensä 2 270. Yli 80 prosenttia ulkoilupaikoista on sellaisia, joissa käytiin koronakeväänä yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen. Ulkoilu väheni erityisesti kohteissa, joissa normaalitilanteessa käytiin viikoittain tai harvemmin.
– Koronapandemian heittämä haaste onkin, miten turvalliset ulkoilumahdollisuudet varmistetaan myös kaupungin keskeisissä julkisissa tiloissa. Voisiko esimerkiksi joitain jokirannan katuja sulkea väliaikaisesti autoliikenteeltä viikonloppuisin, jotta ulkoilijoilla olisi enemmän tilaa, tutkimuksen johtaja, dosentti Nora Fagerholm sanoo tiedotteessa.
Lähes kaikki vastaajat pitivät luontoympäristöä tärkeänä hyvinvointia edistävänä tekijänä ja yli puolet koki, että luontoympäristöllä oli merkittävä rooli sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämisessä koronakeväänä 2020.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa GreenPlace-hanketta, ja se toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Kyselyyn vastasi 730 turkulaista.
