Tutkimus: Kunnan käyttämät resurssit liikuntaan eivät välttämättä lisää liikkumista
Tutkimus osoitti myös, että maaseutumaisissa kunnissa työmatkaliikunta oli vähäisempää kuin kaupungeissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien panostukset liikunnan lisäämiseen eivät ratkaise kaikkia liikkumattomuuden aiheuttamia haasteita, havaittiin Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä seurantatutkimuksessa.
Tutkimustulosten mukaan resursseja enemmän liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat yksilötekijät.
Korkeimmin koulutetut ja terveimmät liikkuivat vapaa-ajalla enemmän kuin vähemmän koulutetut tai terveydentilaltaan heikommat. Miehet harrastivat vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin naiset, naiset puolestaan liikkuivat työmatkoilla miehiä enemmän.
Terveystaloustieteen väitöskirjatutkijan Virpi Kuvaja-Köllnerin mukaan yksilötekijöiden merkityksen korostuminen viittaa siihen, että parhaatkaan tarjolla olevat liikuntamahdollisuudet eivät saa ihmistä liikkeelle, jos oma henkilökohtainen motivaatio ja kiinnostus liikuntaan puuttuu.
-Suomessa liikkumisen infrastruktuuri on jo niin kattava, että pelkkä resurssien lisääminen ei automaattisesti lisää asukkaiden liikuntaa, Kuvaja-Köllner sanoo tiedotteessa.
BMC Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset antavat Kuvaja-Köllnerin mukaan aihetta pohtia, miten kuntien liikuntaresurssit tulisi kohdentaa niin, että ne edistäisivät parhaiten asukkaiden liikkumista.
Yhdentoista vuoden seurantatutkimus yhdisti Tilastokeskuksen sekä Terveys 2000- ja 2011 -väestökyselyjen aineistoja. Tässä tutkimuksessa seurattiin vain henkilöitä, joilla oli sama asuinpaikka vuosina 2000 ja 2011. Vapaa-ajan liikuntaa koskeviin kysymyksiin vastasi 3 193 henkilöä 115 kunnasta ja työmatkaliikuntaa koskeviin kysymyksiin 1 394 henkilöä 110 kunnasta.
Kunnan liikuntaresurssien ja -ympäristön kuvaajina olivat kuntien liikuntaan käyttämä euromäärä, kevyenliikenteenväylien pituus, puistojen pinta-ala sekä avustusta saaneiden liikuntajärjestöjen lukumäärä vuosina 1999 ja 2010.
