Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen on korkeinta kouluissa, joissa heitä on vähiten
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli sitä matalampi, mitä suurempi oli heidän osuutensa koulun oppilaista, tiedottaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuva: Pixabay
Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat edelleen suuria kaikilla arviointialueilla.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa.
Edellä mainitut tiedot selviävät PISA 2022 -tuloksista. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna.
Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet.
Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä, ministeriö tiedottaa.
Lukutaidon heikkous haasteena
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli PISA-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.
Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.
Lisäksi ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012.
Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022.
Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Tukea tulossa
Opetusministeri Anders Adlercreutz pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina. Hän lupaa panostuksia perusopetuksen, muun muassa suomen ja ruotsin opetuksen vahvistamiseen toisena kielenä.
– Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille.
– Tarveperusteisella tasa-arvorahoituksella tuetaan erityisesti heikommista taustoista tulevien oppilaiden oppimista, sanoo opetusministeri tiedotteen mukaan.
Asioiden välisiä yhteyksiä
Tiedotteen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi.
Samalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli sitä matalampi, mitä suurempi oli heidän osuutensa koulun oppilaista.
Kantaväestön oppilailla ei vastaavaa havaittu.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen vahvistamiseen ja oppimisen tukeen sekä kouluhyvinvointiin on tulevaisuudessa syytä kiinnittää erityistä huomiota.
