Kuva: Ville Miettinen
Nuoria ohjataan myös koulutukseen OHjaamo-hankkeessa.

Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun, selviää tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Huoli teini-ikäisistä

Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.

– Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi, väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos muut lastensuojelutoimet eivät riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä kotioloissa.

Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.

– Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena, Hiilamo huomauttaa.

Laaja ongelma

THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.

– Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on, Ristikari sanoo.

Tutkimuksen mukaan Tanskassa sijoitettuna olleiden koulutus jää matalaksi useammin kuin Suomessa ja Ruotsissa.

– Tämä saattaa olla seurausta tanskalaisesta ammattikoulusta, joka koostuu sekä koulussa suoritettavasta jaksosta että pakollisesta harjoittelusta, Antti Kääriälä kertoo.

Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.

LUE MYÖS: Mielenterveyspalvelut yhä vaikeammin saatavissa lastensuojelussa – voimavaroja tuskin tulee lisää

Lisää aiheesta Kuntalehdessä:

Koulupudokkuus vähenee Pohjois-Suomessa

Syrjäytymisriskin tunnistamiseen on välineitä ja ehkäisyyn keinoja

Nuorten hyvinvoinnin lisääminen onnistuu pienellä hintalapulla

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*