Uudessa kirjastolaissa tulevat esiin kirjastojen yhteiskunnalliset tehtävät. (Kuva: Kati Tyysjärvi)

Hallituksen esitys kirjastolaiksi on valmistunut ja annettu eduskunnalle. Lain valmistelu on sujunut melko sopuisasti. Keskustelua on herännyt kirjastopalvelujenmaksuttomuuden ulottamisesta myös varauksiin.

Kirjastopalvelujen maksuttomuuspykälä on muuttumassa niin, että yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on kaikki maksutonta. Tähän asti kirjastot ovat voineet periä maksuja esimerkiksi varauksista. Niillä on monille kirjastoille taloudellista merkitystä. Kysymys on helposti kymmenistä tuhansista euroista.

Helsinki luopui viime vuonna varausmaksuista. Se merkitsi 400 000 euron tulonmenetystä. Samalla varausten määrä nousi huomattavasti. Muutama muukin kunta on luopunut varausmaksuista. Osa niistä perii maksun noutamatta jääneistä varauksista.

Kunnat voivat paikata tulonmenetystä nostamalla myöhästymismaksuja ja alkamalla eriä niitä heti ensimmäisestä myöhästymispäivästä lähtien. Noutamatta jääneistä varauksista voidaan uudenkin lain mukaan periä maksu.

Mainos



Kuntaliitto on kannattanut varausmaksuista luopumista. Liitto on kuitenkin katsonut, että kirjastoilla pitäisi olla enemmän aikaa valmistautua muutokseen niin, että pystyvät korvaamaan tulomenetyksen. Kuntaliitto olisi halunnut maksuttomuuteen siirtymäajan, mutta sitä hallituksen lakiesityksessä ei ole.

Kuntaliitto perustelee myönteistä kantaansa sillä, että maksuttomuus parantaa kuntalaisen asemaa yleisten kirjastojen aineistojen käyttäjänä asuinpaikasta riippumatta.

 

Mainos



Kelpoisuusehdot väljenevät

 

Henkilöstön kelpoisuusehdot muuttuvat lakiesityksessä. Henkilöstön kelpoisuudesta ei säädetä lainvoimaan tultua erikseen asetuksella. Kuntaliitto kannattaa esitystä. Liitto toteaa, että muutos tukee tavoitetta lisätä kunnan toimintavapautta ja vähentää kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia.

Kirjaston henkilöstöä edustava akavalainen Kuntien asiantuntijat ry Kumula katsoi lausunnossaan, että kelpoisuusvaatimuksien lieventäminen vaarantaa kirjastoissa tarvittavan osaamispohjan

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kirjastoissa tuetaan osaamispohjan laajentamista painottamalla asiantuntija- ja johtajatehtävissä korkeakoulutasoista osaamista.

Kuntaliiton mukaan kirjastotoiminnan laajentuminen edellyttää, että turvataan sekä laaja-alainen että erityinen osaaminen kirjaston toiminnassa ja johtamisessa.

 

Kulttuurinen moninaisuus yksi lähtökohta

 

Lakiehdotuksessa uusiksi tehtäviksi kirjastoille tulee aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Perustuslain turvaamat kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat kirjastolain lähtökohtana.

Lisäksi laissa edellytetään, että kirjastot edistävät väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa sekä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Laissa todetaan, että tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.

Kirjastot halutaan nähdä kunnan elinvoimaa vahvistavina tekijöinä ja niiden odotetaan tekevän yhteistyötä kunnan muiden organisaatioiden sekä vapaan kansalaistoiminnan kanssa.

Suomessa on 765 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa. Uusi laki velvoittaa kunnat järjestämään kirjastopalvelut.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*