Uusi Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma käsittelee sivistystoimen tulevaisuutta ilmiöiden kautta
Arkistokuva: Seppo Haavisto
Kuntaliiton uusi sivistyspoliittinen ohjelma nostaa esiin ilmiöitä sektoreiden sijaan. Ohjelmaan on valittu sellaisia kuntalaisiin vaikuttavia ilmiöitä, joissa sivistyspalveluilla nähdään olevan erityisen suuri rooli.
Kuntaliiton hallitus hyväksyi Sivistyksen suunta 2030 -ohjelman 19. syyskuuta. Ohjelma perustuu Kuntaliiton strategiaan 2017-2021. Onnistuva Suomi tehdään lähellä -strategian painopisteitä ovat: askeleen edellä, yhteistyötä yli rajojen ja uudistuva kulttuuri.
Niiden avulla sivistyspoliittinen ohjelma käsittelee tulevien vuosien muutostarpeita.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Terhi Päivärinnan mukaan tänä vuonna ohjelmasta pyrittiin tekemään aiempaa kokoavampi, sillä samat ilmiöt vaikuttavat eri sektoreihin, ja palvelut limittyvät. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja alueiden erilaistuminen vaikuttavat niin varhaiskasvatukseen, opetukseen kuin kulttuuriinkin.
– Kyseessä on yhtenäinen kokonaisuus. Halusimme edistää toimialueiden rajat ylittävää yhteistyötä.
Uusii sivistyspoliittinen ohjelma korostaa hyvinvointia ja sitä, millainen rooli sivistystoimella on hyvinvoinnin luojana.
Kaikki ohjelman ilmiöt ovat Päivärinnan mukaan tärkeitä. Kun ohjelmaa käsiteltiin Kuntaliiton hallituksessa, keskustelua käytiin erityisesti kuntien erilaistumisesta. Tuorein väestöennuste näytti, että monessa kunnassa väestö laskee huomattavasti. Samalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvaa. Erilaiset kunnat tarvitsevat myös erilaisia palveluita.
Yksi sivistyspoliittisen ohjelman ilmiöistä onkin väestö ja alueellinen erilaistuminen – tehtävien ja vastuiden uusjako.
Lisäksi ohjelma korostaa, että jotta yhdenvertaiset palvelut voidaan tarjota koko maassa, Kuntaliiton sivistystoimi tarvitsee lisää resursseja valtiolta.
