Uusi tutkimus kertoo varhaiskasvatuksen ja koulumenestyksen suhteesta

Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen käyttö eli lapsen siirtyminen suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa, selviää Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.

Saadut tulokset koulumenestyksestä ovat linjassa aikaisempien ulkomaisten ja kotimaisten tulosten kanssa.

Lasten hoitaminen on politiikassa kiivaitakin tunteita herättävä aihe. Monet tutkimustulokset puhuvat varhaiskasvatuksen puolesta. Toisaalta korostetaan perheiden valinnanvapautta ja varhaiskasvatuksen kustannuksia.

Hallitus yritti saada aikaan perhevapaauudistuksen, mutta se epäonnistui. Päivähoidosta on leikattu viime vuosina 30 miljoonaa euroa. Päivähoito-oikeutta on rajoitettu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Nyt kiistellään päiväkotien henkilökunnan koulutusvaatimuksista. Sipilän hallitus on poistanut subjektiivisen kokopäiväisen päivähoito-oikeuden lapsilta, joiden toinen vanhempi on kotona.

Yhdensuuntaiset tutkimustulokset

Varhaiskasvatuksen ja koulumenestyksen välistä yhteyttä on tutkittu Suomessa ja ulkomailla eri yhteyksissä. Uuden tutkimuksen mukaan ennen ensimmäistä kouluvuottaan päivähoitoon osallistuneiden nuorten päästötodistuksen keskiarvo oli korkeampi verrattuna niihin nuoriin, jotka olivat kotihoidossa ennen koulun aloittamista. Eroa oli 0,2 arvosanaa.

Mutta vaikka asioilla on todettu yhteys, se ei välttämättä kerro syy- ja seuraussuhteesta.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo varoittaakin liian nopeista johtopäätöksistä:

– Tulokset eivät osoita syy-yhteyttä päivähoitoon osallistumisen ja koulumenestyksen välillä, mutta ne herättävät silti kriittisiä kysymyksiä siitä, kannustaako kotihoidon tuen sisaruskorotus perheitä hoitamaan vanhempia alle kouluikäisiä lapsia kotona, millä voi olla vaikutusta nuorten koulumenestykseen, hän toteaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että päivähoidossa olleet lapset suorittivat hiukan useammin toisen asteen tutkinnon kuin kotona hoidetut. Tästäkään ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sanoo THL:n tilastotutkija Marko Merikukka. Kun tutkimuksessa otettiin huomioon useita muitakin taustatekijöitä, kuten esimerkiksi äidin koulutustausta ja heikko taloudellinen tilanne, päivähoidon merkitys ei enää korostunut.

Merikukka painottaa, että yhteyksien selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia.

– Harvoin yksi asia seuraa suoraan toisesta, vaan monet asiat vaikuttavat rinnakkain, hän muistuttaa.

Lapsen ja työmarkkinoiden tarpeet

Suhde varhaiskasvatukseen jakaa puolueita ja erimielisyyksiä on myös puolueitten sisällä.

Hallituspuolueista erityisesti keskusta on puolustanut vahvasti kotihoidon tukea ja halunnut varmistaa sen jatkumisen perhevapaauudistusten yhteydessä. Myös sinisissä on vahvaa tukea kotihoidolle. Ulkoministeri Timo Soini, sin., on puhunut jopa kotiäitivihasta, kun on puhuttu varhaiskasvatuksen hyödyistä.

Kokoomuksessa halutaan kannustaa vanhempia valitsemaan varhaiskasvatus kotihoidon sijaan. Argumenttina esitetään kuitenkin yleisimmin halu saada äidit nopeammin takaisin työelämään. Sitä kautta lisääntyvien verotulojen sanotaan myös kattavan aiheutuvia lisäkustannuksia.

Vasta-argumenttina on sitten esitetty, että läheskään kaikilla äideillä ei ole työpaikkaa, johon palata.

Keskusta pysäytti

Tasa-arvo on yksi perhevapaakeskustelun keskeinen kysymys. Valtaosan perhevapaista ja kotihoidon tuesta käyttävät äidit, minkä katsotaan heikentävän heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Työmarkkinajärjestöt ja oppositiokin kannustivat hallitusta perhevapaauudistukseen, kehittämään järjestelmää, jolla olisi jaettu lapsen syntymän jälkeisiä perhevapaita tasaisemmin äidin ja isän kesken, sekä kannustettu vanhempia palaamaan nopeammin työelämään. Keskusta ja ainakin osa sinisistä vaati, että kotihoidontukea uudistuksessa ei saa heikentää.

Lopulta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saariko, kesk., pysäytti erityisesti kokoomuksen ajaman uudistuksen valmistelun. Hän perusteli päätöstään sillä, että yhteistä mallia ei löytynyt ja että uudistus olisi tullut kunnille kalliiksi eikä maksajaa löytynyt muillekaan kasvaville kustannuksille.

Kokoomuksessa hermostuttiin Saarikon yksipuolisesta päätöksestä, mutta näyttää selvältä, että tämä hallitus ei uudistuta tee.

Vanhempien oikeudesta lapsen oikeudeksi

Varhaiskasvatus on syntynyt aikanaan lasten päivähoidoksi, jotta äidit vapautettiin töihin. Maaseudun perheet saivat sitten keskustan toimesta kotihoidon tuen vastineeksi kaupunkilaisten päivähoidolle.

Vähitellen huomattiin päivähoidon etuja ja nimikin on alkanut vakiintua varhaiskasvatukseksi. Näkökulma on muuttunut myös siten, että ennen ajateltiin päivähoitoa vanhempien oikeutena saada lapsensa hoitoon työpäivän ajaksi, nyt puhutaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta saada varhaiskasvatusta.

Rinnalla elää kuitenkin ajatus siitä, että ideaaliperheessä lapsi voi kasvaa kotona. Perusteluna on esitetty toisaalta lapsen parasta eli ajatusta, että koti on lapsen paras paikka. Toisaalta nähdään, että yhteiskunnan varoja käytetään väärin, jos äiti on kotona pienen lapsen kanssa, mutta vanhempi lapsi päivähoidossa.

Erilaiset tutkimustulokset varhaiskasvatuksen eduista lapselle ovat vaikuttaneet hitaasti yleiseen mielipiteeseen.