Uusi tutkimus osoittaa vaikuttavuuden: Etsivä nuorisotyö ja työpajat hyödyttävät syrjäytymisvaarassa olevia nuoria
Työpajatoiminnasta hyötyvät tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret, joilla on mielenterveyden häiriöitä. (Kuva: Ville Miettinen)
Työpajavalmennus edistää NEET-nuorten siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä, käy ilmi Nuorisotutkimusseuran tuoreesta tutkimuksesta.
Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimuksessa Syrjäytymisen lasku – tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta on poikettu nuorisotutkimuksen valtavirrasta, sillä NEET-nuorten omien kokemusten sijaan tutkimuksessa on käytetty rekisteritietoja ja näin pyritty mittamaan nuorisotyötä ja osoittamaan toiminnan vaikuttavuutta.
Tutkimuksen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuonna 2017 tullut tehtävänanto, jonka ytimessä oli halu selvittää, onko esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön tehdyllä miljoonapanostuksella saatu tulosta, kirjoittaa Tommi Hoikkala tutkimuksen johdannossa.
Kohdennettu nuorisotyö tekee menestyksellisesti sitä, mihin se on tarkoitettu, Teemu Vauhkonen tiivistää tutkimuksen tulokset Kuntalehdelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sosiaalisen vaikuttavuuden todentaminen ylipäätään on haastavaa. Vauhkosen mukaan myös nuorisotyöhön on kohdistunut kritiikkiä, että siihen on satsattu mutta se ei ole tuonut tuloksia ja lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia.
– Tässä on pyritty mittaamaan mahdollisimman suoraan, onko kohdistetusta nuorisotyöstä ollut hyötyä, auttaako se. Saatiin tulos, että kyllä siitä on apua.
Tutkimuksen mukaan työpajavalmennus vahvistaa koulukuntoisuutta eli tukee työ- ja toimintakykyä ja tukee erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä ja koulutuksesta syrjään jäämässä olevia nuoria sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä nuoria.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osalta työpajavalmennus myös tuottaa julkisen talouden kustannussäästöjä suorien tulonsiirtojen osalta maksettujen tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä.
Myös etsivä nuorisotyö auttaa NEET-nuoria pääsemään työhön ja koulutukseen, tutkimuksessa havaittiin.
Tutkijat arvelevat, että osa etsivän nuorisotyön syrjäytymistä vähentävästä vaikutuksesta liittyy ennalta ehkäisevään toimintaan.
Vaikutus mielenterveyden häiriöistä kärsiviin
Tutkimusraportin johtopäätöksissä tutkijat toteavat työpajavalmennuksen psykososiaalisista hyödyistä rekisteriaineistossa kertonevan sen, että mielenterveyden diagnoosin saaneet nuoret hyötyvät siitä erityisesti.
”Ero koulutukseen ja työhön siirtymisessä työpajavalmennukseen osallistuneilla ja siihen osallistumattomilla mielenterveyden diagnoosin saaneilla nuorilla on tilastollisesti merkitsevä työpajavalmennukseen osallistuneiden eduksi silloinkin, kun huono-osaisuutta kuvaavien taustatekijöiden vaikutus on kontrolloitu”, raportissa todetaan
Tutkijoiden mukaan työpajavalmennuksesta hyötyvät niin diagnosoimattoman mielenterveyden häiriön omaavat nuoret kuin diagnosoidutkin. Työpajavalmennus saattaa pienentää mielenterveyden häiriöistä syntyviä kustannuksia.
Suuri osa nuorten mielenterveyden häiriöistä on diagnosoimatonta, Teemu Vauhkonen muistuttaa.
Hän pitää työpajatoiminnan vaikutusta mielenterveyden häiriöistä kärsiviin yhtenä tutkimuksen keskeisistä löydöistä.
Erona psykiatriseen avohoitoon tai terapeutin tapaamiseen työpajassa on se, että valmentaja on joka päivä siellä ja asioita tehdään yhdessä.
– On arveltu että se liittyy tähän, että työpajavalmennus parantaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että työpaja lisäksi edistää nuorten siirtymistä koulutukseen ja työhön.
– Työpajatoiminnasta on myös objektiivisesti havaittavaa hyötyä, ei ainoastaan kokemuksellista.
Huono-osaisuuden tausta näkyy pitkään
Tutkimuksen mukaan huono-osaisemman taustan omaavat nuoret jäävät muita useammin NEET-statukselle toisen asteen tutkinnon suoritettuaankin. Tämä näkyy erityisesti sijaishuollossa olleiden nuorten keskuudessa.
Kohdennetun nuorisotyön lähempi yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa voisi auttaa saamaan parempia tuloksia haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla, Teemu Vauhkonen sanoo.
– Voidaan nähdä, että nuoret, joilla on riskitekijöitä taustassaan, pärjäävät toisen asteen opintojen jälkeenkin selvästi heikommin verrattuna nuoriin, joilla ei ole taustassaan huono-osaisuuttaan.
– Riskitekijöistä on paljon tietoa. Toisen asteen koulutus ei missään nimessä kokonaan kompensoi niitä. Koulutuksen jälkeenkin he pärjäävät selkeästi heikommin. Jos esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset tekisivät yhteistyötä työpajojen kanssa, sillä luultavasti olisi edullinen vaikutus.
Tutkimuksessa osoitettiin myös etsivän nuorisotyön vaikuttavuus vertailemalla kuntia keskenään. Tällaista vertailua ei ole aiemmin tehty, Teemu Vauhkonen sanoo.
Etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittaamisesta haastaa yhtäältä se, että etsivä nuorisotyö on osin ennaltaehkäisevää, ja toisaalta se, että etsivän nuorisotyön asiakkaita ei voida tunnistaa hallinnollisista rekistereistä.
”Siltä osin, kun vaikuttavuus on ennaltaehkäisevää, sitä ei voida tarkastella NEET-nuorten siirtymisellä työhön ja koulutukseen”, raportissa todetaan.
Tutkimuksessa mitattiin etsivän nuorisotyön vaikuttavuutta tarkastelemalla NEET-statuksella olon pitkittymisen todennäköisyyttä yhtäältä niissä kunnissa, joissa etsivä nuorisotyö käynnistyi vuonna 2008 ja toisaalta niissä kunnissa, joissa etsivä nuorisotyö käynnistyi aikaisintaan vuonna 2011.
”Etsivän nuorisotyön aloittamisen jälkeen kunnissa, joissa etsivä nuorisotyö aloitettiin jo vuonna 2008, NEET-statuksella olon pitkittymisen todennäköisyys oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin niissä kunnissa, joissa etsivä nuorisotyö on käynnistynyt vasta vuonna 2011 tai sen jälkeen”, tutkimusraportissa todetaan.
– Näyttäisi, että etsivällä nuorisotyöllä olisi yhteys NEET-statuksen vähenemiseen. Se on jännä, koska etsivä nuorisotyö ei ole varsinainen työllistämistoimenpide, nuoret saavat etsiviltä paljon apua myös koulutukseen ja työhön hakeutumisessa ja sillä näyttäisi olevan vaikutusta myös niiden osalta Teemu Vauhkonen sanoo.
Ratkaistaanko rahoitus?
Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker pitää Hoikkalan ja Vauhkosen tutkimusta merkityksellisenä, koska se poikkeaa nuorisotutkimuksen traditiosta.
– Toiminnan näkökulmasta on aika pitkään osoitettu vaatimuksia vaikuttavuuden osoittamisesta. Tämän tutkimuksen avulla on saatu näkyväksi, millaisia yhteiskunnallisia merkityksiä sekä etsivällä nuorisotyöllä että työpajatoiminnalla on. Ne ovat kuitenkin pitkälti kuntien toteuttamia, vaikka ne ovatkin kunnille vapaaehtoista toimintaa, nähdään että tuki niissä kohdistuu oikein, Ahonen-Walker sanoo.
Nuorisotyön rahoitukseen ehdotettiin elokuussa merkittävää leikkausta veikkaustuottovarojen notkahduksen takia. Budjettiriihessä notkahdus luvattiin kompensoida ensi vuonna, mutta sen jälkeiset rahoituspäätökset ovat vielä hämärän peitossa.
Vauhkonen ja Hoikkala muistuttavat tutkimustiedotteessa, että valtiovarainministeriön esittämällä leikkauksella olisi voinut olla pitkäkantoisia kielteisiä seurauksia heikossa asemassa oleville nuorille, mikäli se olisi toteutunut.
Mari Ahonen-Walker sanoo, että rahoituskysymyksen tekee erikoiseksi muun muassa se, että myös osa kuntien valtionosuuksista tulee rahapelitoiminnan tuotoista. Sekä nuoriso- että liikuntasektoreilla valtionosuudet tulevat kokonaan veikkausmomentilta.
– Kuntaliitto on pitkään ajanut muutosta, että sekä valtionosuudet että etsivän nuorisotyön osuus pitäisi siirtää veikkausvoittovaroista yleiskatteellisen budjetin puolelle.
– Erityisesti valtionosuus on kuntien lakisääteisten tehtävien hoitoon suunnattua valtion tukea. Sen ei pitäisi tulla veikkausvoittovaroista.
Ahonen-Walker muistuttaa, että valtion rahoitusosuus palveluista on pienehkö, ja kuntien omalla rahoituksella on suuri merkitys siihen, miltä palvelut paikallisesti näyttävät.
Valtion kunnille nuorisotyöhön kohdentama raha on noin 30 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2019 kuntien nettokäyttökustannukset olivat 189,8 miljoonaa.
– Siinä mielessä tutkimus on hyvä, että se osoittaa, että heikossa asemassa olevien nuorten palveluihin kannattaa panostaa. Siinä osoitetaan tilastotarkastelulla, että palveluilla on merkitystä nuorten tulevaisuuden rakentumisen kannalta.
Vaikka palvelut ovat kunnille vapaaehtoisia, niitä toteutetaan kunnissa laajasti, Mari Ahonen-Walker kertoo.
– Esimerkiksi etsivää nuorisotyötä toteutetaan 290 kunnassa. Se tietyllä tavalla osoittaa, että paikallisestikin on havaittu, että se on merkityksellistä työtä.
Linkki tutkimusraporttiin: Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala: Syrjäytymisen lasku
Etsivä nuorisotyö näyttää tarpeelliselta, mutta kun se löytää nuoren, ollaan jo usein liian pitkällä. Tutkimusten mukaan lapsen syrjäytymiskehityksen alkaminen näkyy jo neuvolassa ja esikoulussa, jos osataan havaita ja resurssit siihen riittävät. Viimeistään alakoulussa tulisi ryhtyä korjaaviin tukitoimiin lapsen ja perheen suhteen. Koulussa toimivat kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat avainasemassa. Heitä pitää olla riittävästi. Muualla kuin koulussa sijaitsevat perhekeskukset eivät ongelmaa hoida.