Valtaosassa kunnista tulossa varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen palveluverkkouudistuksia – Savonlinnassa koulujen kohtalosta päättäminen siirtynee ensi vuoteen
Savonlinnan Anttolan, Nojanmaan ja Nätkin koulujen tulevaisuus on auki.
Valtaosassa kunnista on joko käynnissä tai suunnitteilla varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimialaa koskevia palveluverkkouudistuksia, selviää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Nykyisessä keskustelussa palveluverkkojen uudistamisesta keskitytään lähinnä koulujen tai päiväkotien lakkauttamisiin, ja keskustelu kaipaakin laajempaa ymmärrystä eri vaihtoehdoista, tutkijat kirjoittavat.
Keskustelu koulujen kohtalosta käy kuumana esimerkiksi Savonlinnassa. Kaupungissa on tänä vuonna lakkautettu jo useampi koulu, ja lisää on mahdollisesti tulossa. Ensin on kuitenkin päätettävä siitä, milloin palveluverkkosuunnitelmaa ylipäätään käsitellään.
Palveluverkkosuunnitelman käsittely lykkääntynee joulukuulta ensi vuoden puolelle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg (sd.) ja kaupunginjohtaja Janne Laine kertoivat keskiviikkona Itä-Savolle. Itä-Savon mukaan osa lähikoulujen säilyttämisen kannalla olevista luottamushenkilöistä kuitenkin haluaisi käsitellä asian alkuperäisen aikataulun mukaan.
Erimielisyyttä kaupungin päättäjien keskuudessa on ollut myös talousarvioesitykseen tulevista sivistystoimen leikkauksista.
Sivistyslautakunta ehdotti 60 000 euroa käytettäväksi erityisopettajan palkkaamiseen ja 100 000 euroa kahden nuoriso-ohjaajan palkkaamiseen, mutta kaupunginjohtajan esityksessä nämä menot oli poistettu. Kaupunginjohtajan suunnitelmassa sivistystoimeen kohdistuivat kahden prosentin eli yhteensä noin 1,33 miljoonan euron leikkaukset.
Kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin poistaa tämä sivistystoimen ”juustohöylä” ja palauttaa nuorisotyöntekijöiden ja erityisopettajan palkkaaminen. Tätä perusteltiin muutosehdotuksessa sillä, että Savonlinna on ottanut tavoitteekseen lasten ja lapsiperheiden määrän kasvattamisen.
Savonlinnassa ja muualla Itä-Suomessa on huolena juuri ikäluokkien kutistuminen, mikä on johtamassa pieneneviin koulujen vuosikursseihin. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla kehityssuuntana on, että vieraskielisten tai taustaltaan vieraskielisten lasten määrä kasvaa huomattavasti vuoteen 2040 mennessä.
– Väestönmuutoksen haasteisiin on etsittävä ratkaisuja sekä rakenteellisesti että toiminnan kehittämisellä, esimerkiksi erilaisin kokeiluin. Kunnat tulevat jatkossakin erilaistumaan, sanoo Itlan projektitutkija Anni Kyösti tiedotteessa.
