Valtio leikkaa, kunnat maksavat – Omalla lukiolla suuri merkitys kunnan elinvoimalle
Valtion koulutussäästöt tekevät loven kuntien lompakkoon.
KUVA: PIXABAY
Entistä suurempi osa lukion rahoituksesta on siirtynyt kuntien vastuulle, kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuore arviointiraportti.
Lukiokoulutuksen todelliset kustannukset olivat vuonna 2016 jopa 25 prosenttia korkeammat kuin niihin myönnetty valtion rahoitus. Vaikka kustannukset ovat laskeneet sopeuttamistoimien seurauksena, rahoitus on riittämätön.
– Jolleivat kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät täydentäisi lukiokoulutuksen rahoitusta merkittävästi, olisi lukioiden opetustarjonta ja koulutuksen saavutettavuus jo tällä hetkellä paljon heikompaa, lukiokoulutuksen valtakunnallisen kehittämisyhteisö Pro Lukio ry:n puheenjohtaja Kyösti Värri sanoo yhdistyksen tiedotteessa.
Viime vaalikaudella lukiokoulutuksen rahoitusta leikattiin rajusti. Nyt lukiolaisten koulutukseen käytetään Suomessa vähemmän rahaa kuin muissa OECD-maissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pro Lukio ry:n mukaan myös ensi vuodelle suunniteltu valtion rahoitus on 18 prosenttia liian alhainen.
– Kun rahoitus ei riitä toimintaan, lukiot joutuvat karsimaan opetustaan, jonka seurauksena kustannukset laskevat, mutta myös rahoitus vähenee, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.
Kunnat pelastivat lukion
Myös Kuntaliitto on esittänyt lukiokoulutuksen yksikköhinnan korjaamista. Lukiolla on suuri merkitys varsinkin pienten kuntien elinvoimalle ja vetovoimaisuudelle. Siksi kunnat ovat olleet valmiita lisäämään oman lukion rahoitusta.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta kysyy blogissaan, huolehtiiko valtio siitä, että kunnalla on mahdollisuudet huolehtia sille säädetyistä velvoitteista.
– Kunnat ovat pelastaneet kuntien vastuulla olevan koulutuksen samaan aikaan kun valtio on vähentänyt omaa rahoitusosuuttaan, Päivärinta kirjoittaa.
Karvi arvioi valtiontalouden säästöjen vaikutuksia sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen.
Taustalla oli eduskunnan asettama velvoite, jonka mukaan hallituksen tulee seurata vuosina 2011-2015 tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia.
Edellisellä hallituskaudella alennettiin kuntien valtionosuuksia. Niiden tarkistuksissa jätettiin huomioimatta koulutuskustannusten nousu ja lukioiden yksikköhinnan väliaikainen alentaminen.
