Kuva: Ville Miettinen
Vantaalla ammatillisen koulutuksen keskeyttää 17 prosenttia opiskelijoista, kun koko maassa osuus on noin 11 prosenttia.

Useampi kuin joka kuudes ammatillisessa koulutuksessa oleva vantaalainen lopettaa ammattikoulutuksen kesken. Tänä vuonna keskeyttäneiden määrä tulee olemaan noin 500, kertoo Vantaan ammattiopiston Varian rehtori Pekka Tauriainen.

– Keskeyttäminen on yhteiskunnallinen ongelma, taloudellinen ongelma, sosiaalinen ongelma ja ennen kaikkea henkilökohtainen haaste ja ongelma ja monesti myös nöyryytys, Tauriainen sanoo.

Variassa on tarjolla 20 perustutkintoa, joista voi valmistua 30 ammattiin. Opiskelijoita on 4 000 – heistä 17 prosenttia keskeyttää opintonsa. Yleisintä keskeyttäminen on rakennusalalla, jossa keskeyttäneiden osuus on Tauriaisen mukaan 30 prosentin luokkaa.

Rakennusalaa olivat alkaneet opiskella myös ne kaksi, joille Varian opinto-ohjaaja Eija Syrjälä lähetti kirjeen tiistaiaamuna. Toisesta tehtiin ilmoitus etsivälle nuorisotyölle, toinen jatkaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

– Tämä on opon arkea. Molemmat erosivat tänä aamuna, Varian opinto-ohjaaja Eija Syrjälä kertoi tiistaina Kuntatalolla järjestetyssä Klash-kuntakilpailun finalisteja esitelleessä tapahtumassa.  Vantaa etsii haastekilpailussa ratkaisua keskeyttämisten taltuttamiseen.

Tauriaisen toiveissa on ratkaisu, joka auttaa keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita niin, että opiskelijan tukiverkko huomaisi keskeyttämistä indikoivat asiat ajoissa.

– Haluamme lisää ymmärrystä siitä, miksi opiskelijat haluavat keskeyttää. Miksi joku muu kuin rakentaminen kiehtoo enemmän.  Ratkaisujen pitäisi olla helppokäyttöisiä, suhteellisen yksinkertaisia, asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita, Tauriainen luonnehtii.

Keinot eivät tehoa

Klash-haastekilpailuun Vantaa lähti, koska mitkään tähän asti kokeillut keinot eivät tunnu auttavan, vaan ammattikoulutuksen keskeyttämisen ongelma pysyy. Opiskelijoiden tukea on lisätty muun muassa nuorisotyöntekijöitä pestaamalla. Opinto-ohjaajat pitävät yhteyttä, vastuuopettaja seuraa poissaoloja ja opintojen etenemistä. Ennen kuin todetaan eronneeksi, on lähetetty kutsu kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen.

Keskeyttämisestä seuraa ennen kaikkea sosiaalisia ja inhimillisiä ongelmia.

Ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta sanoo, että keskeyttämisten syyt vaihtelevat, mutta ainakin yksi taustatekijä erottuu.

– Vaikuttaisi siltä, että yhä useammin taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia.

Kallio-Savelan mukaan ongelmien tausta on usein jo perusopetusvaiheessa.

– Haaste on se, että ammatilliseen koulutukseen siirtyy nuoria, joilla on heikot tiedot ja taidot – luku- ja laskutaidot saattaa olla tosi heikkoja – eivätkä he selviä toisen asteen opinnoista.  Tämä on perusopetuksen ja toisen asteen yhteinen ongelma.

Keskeyttämisten riivaama Vantaa kuuluu metropolialueeseen, joka on hyvin erilainen toiminta-alue kuin muut Suomen alueet, itsekin Vantaalla rehtorina työskennellyt Kallio-Savela sanoo.

– Metropolialueen työmarkkinat tarjoavat opiskelijoille pätkä-, osa-aika- ja nollasopimustöitä runsaasti. Opiskelija voi käydä koulun ohessa töissä. Osan opiskelijoista taloudellinen tilanne on myös niin heikko, että he joutuvat koulun ohella käymään säännöllisesti töissä. On enemmän mahdollisuuksia ajatella, että minä vaihdan koulua tai minä menen töihin. Kuviteltavissa olevia vaihtoehtoja on paljon.

– Lisäksi sosiaalinen kontrolli on heikompi: muualla päin Suomea tiedetään paremmin toiset ihmiset ja toisten lapset. Täällä voi kadota jonnekin prepaidliittymän taakse ja on aika mahdotonta tavoittaa.

Kallio-Savela muistuttaa, että Vantaa on tehnyt perusteellista työtä keskeyttämisiin puuttuessaan. On hyvät tilastot opiskelijoista, on runsaasti toimenpiteitä.

– Oppilaita seurataan, mutta tämä ei näytä riittävän tänä päivänä, Pekka Tauriainen vahvistaa.

Taloudellinen vaikutus

Inhimillisen lisäksi kyseessä on taloudellinen ongelma. Pekka Tauriaisen mukaan puhutaan Vantaan tasolla miljoonista eurosta ja koko maan tasolla yli sadasta miljoonasta eurosta.

– Jos tarkastellaan sillä tavalla, että keskeyttänyt muutetaan valtionosuudeksi, ja kuntaosuudet lasketaan yhteen, ja kerrotaan se keskeyttäneiden määrällä, päästään 4,5 miljoonaan [euroon] pelkästään Vantaalla.

– Ja jos tarkastellaan yhteiskunnallisesti, eräs laskutapa on se, että yksi yhteiskunnan normitoiminnasta syrjässä oleva henkilö maksaa 20 000 euroa kunnalle tai kaupungille tai valtiolle. Siitä voidaan päätellä, paljonko 500 opiskelijaa, jotka ovat keskeyttäneet ja siirtyneet yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle, tulevat maksamaan yhteiskunnalle.

Oman paineensa on työntekijöillä. Tauriaisen mukaan tilanne stressaa myös henkilökuntaa, joka on tehnyt paljon työtä opiskelijan opintojen käynnistämisen eteen.

– Varsinkin uuden lainsäädännön mukaan tehdään tosi kova työ, että saadaan henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat tehtyä, ja kun päästään muutama kuukausi eteenpäin, opiskelija toteaa että ei ollutkaan mun juttu; ollaan taas alkupisteessä.

Peli-intoa opiskeluun?

Opetushallituksen keväällä julkistaman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Selvityksessä tarkasteltiin lukuvuotta 2016-17. Lukuvuonna 2013–2014 vastaava luku oli 8,6 prosenttia.

OPH:n selvityksessä keskeyttäneitä oli runsaat 12 000.

Pekka Tauriainen muistuttaa, että nuorten aikuisten keskuudessa tutkintojen arvostus on laskenut.  Hän toivoo, että opiskeluun löytyisi jokin samalla tavalla nuoria vetävä tekijä, joka kiinnostaa esimerkiksi videopelaamisessa.

– Pelaaminen vaatii kielitaitoa, yhdessä tekemistä, strategista ajattelua. Jos oppilaitoksessa saataisiin toimimaan oppilasryhmässä samalla tavalla. Se ei jostain syystä kiinnosta, vaikka se on livenä yhdessä tekemistä.

– Haluaisin löytää vastauksen siihen, miksi pelaaminen kiinnostaa enemmän kuin oppiminen.

Mikä on se asia, joka vetää pelaamiseen. Jos löytäisimme opiskeluun liittyvän asian, jolla se voidaan korvata. Olisi aika huikeaa, jos se löytyisi.

Katso Pekka Tauriaisen haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa niin pääset videonäkymään)

Varian rehtori Pekka Tauriainen haluaa nähdä sen ajattelun taakse, joka ajaa opiskelijan keskeyttämään opiskelun.

Tausta: Klash-kuntakilpailu

Kilpailun finaaliin valittiin Janakkalan, Joensuun ja Vantaan esittelemät ongelmat, jotka muotoillaan haasteiksi. Tammikuussa kilpailu avataan erilaisille tiimeille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille, jotka voivat esittää ratkaisumallejaan kuntien ongelmiin. Jatkoon valitaan kuusi kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.

Jatkoon päässeille ratkaisijoille Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019.

Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämistä ja käyttöönottoa rahoittavat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat ja KL-Kustannus.

Jutun otsikkoa muokattu 13.12. klo 7.20.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Ammattikoululaisen isä, kuntapoliitikko ja pelialan veteraani tässä moi!

    Oman lapseni kokemuksen ja useiden ihmisten kanssa käymieni keskustelujen ja omakohtaisten kokemusten pohjalta voin sanoa, että suurin syy keskeyttämiseen ja huonoihin tuloksiin on siinä, että opetusta ei ole ja se mitä on, on tasoltaan todella heikkoa. 11 tunnin viikot, ilman opetusta olevat arkipäivät, opettajien poissaolo opetustilanteissa, kehoitus etsiä tieto yksin googlesta… Ei ammattikouluissa enää opeteta oppilaita, vaan heidän oletetaan opiskelevan omatoimisesti. Samaan aikaan ammattiopistot kilpailevat yksityisillä koulutusmarkkinoilla, missä asiakkaat osaavat vaatia laatua, toisin kuin joku 16-vuotias lapsi.
    Hallitus on leikannut satoja miljoonia ammattiopetuksesta ja opettajia on irtisanottu tuhatpäin. Ei voi olla mikään yllätys, että keskeytykset räjähtävät käsiin ja ne jotka valmistuvat, eivät todellakaan ole valmiita työelämään.

  2. Olen kirjoittanut jo toisella tekstillä asiasta ja jatkan viitaten keskeyttämisiin kerron. Jos edellisen vanhemman kirjoitus pitää paikkansa ettei opetusta anneta ja oppilaita neuvotaan googlettamalla etsimään tietoa ammatillisessa koulutuksessa, niin metsässä ollaan ja pahasti. Netistä löytyy vain hyvä tietää tietoa, sieltä ei löydy perusteita mihinkään ammatilliseen perehtymiseen. Ne tiedot ovat salasanojen takana. Vanha ammatillinen koulutus perustui oppitunteihin ja niiden jatkuvaan kuulustelemiseen tai tietokoneopetukseen, jossa etenemisen aikana testattiin onko läpikäyty aineisto omaksuttu ja jos ei siihen palattiin. Tietokoneella voitiin kuitenkin opettaa vain perusteet ja käytännössä ne harjoiteltiin ja tehtiin. Tämäkin opetustapa on jo vuosikymmeniä vanha, eli missä nyt kiikastaa; motivaatiossako? Motivaatio kyllä paranee, jos porkkanoita ja negatiivista palautetta annetaan. Avustuksia ja toimeentulotukia ei pidä jakaa, jos ei homma kiinnosta. Kyllä se kiinnostaa jos nälkä ja kylmä tulee. Liika hyyssääminen lisää vain yhteiskunnan murheita. Tähän tietenkin vastataan ettei nykypolvia voi porkkanoilla ja rangaistuksilla ohjata. Eivät ne sen kovempaa porukkaa ole kuin me sodan aikana syntyneet. Asenteesta se on kiinni ja sitä voi kasvattaa kysymällä; esim. Haluatko tulla omillasi toimeen vai oletko yhteiskunnan elätti?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*