Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä 6 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua. Kuva: Seppo Haavisto

Pääkaupunkiseudun kaupungit vaativat välittömiä valtakunnallisia toimia varhaiskasvatuksen koulutuksen lisäämiseksi.

Nykyiset koulutusmäärät eivät riitä tuomaan helpotusta varhaiskasvatusta piinaavaan henkilöstövajeeseen, sanoo Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen.

Vartiaisen mukaan Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä 6 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua.

–Jos koulutusmäärät Uudenmaan korkeakouluissa pysyvät nykyisellä tasolla, ne eivät vastaa tarpeeseen edes puoliksi, Vartiainen toteaa tiedotteessa.

Mainos



Ilman koulutusmäärien lisäystä tilanne on vuonna 2030 Vartiaisen mukaan huonompi kuin nyt eli pääkaupunkiseudulta puuttuu jopa 3 200 korkeakoulutettua.

Vaje koskee koko maata

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan varhaiskasvatuslain noudattaminen vaatisi lähes 20 000 varhaiskasvatuksen sosionomin tai opettajan kouluttamista vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä se tarkoittaa, että korkeakoulutettuja tulisi kouluttaa alalle seuraavan seitsemän vuoden aikana enemmän kuin alalla tällä hetkellä työskentelee.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan on selvää, ettei uusiin henkilöstömitoitusten kiristämisiin ole mahdollisuutta tällaisessa tilanteessa.

–OKM:n tulisi arvioida ja julkaista päivitetty arvio varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarpeesta vuoteen 2030 asti ja miten tarve jakaantuu alueellisesti. Tämän pohjalta tulisi tehdä rahoitussuunnitelma koulutuksien järjestämiseksi tarvetta vastaavasti.

Mäkelän mukaan koulutuspaikkojen lisäämisessä ollaan auttamattoman myöhässä, ja se näkyy etenkin kasvavilla seuduilla, joissa lapsimäärät varhaiskasvatuksessa kasvavat.

”Työvoimapula ratkeaa yhteistyöllä”

Julkisessa keskustelussa on esitetty muun muassa, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi osoittaa erillistä rahoitusta lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Tyhjästä on paha nyhjäistä. Kunnilla ei ole lisähenkilöstöä palkattavaksi, koska sitä ei ole koulutettu tarpeeksi, huomauttaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

–Nykyisen henkilöstön työolosuhteiden ja työviihtyvyyden varmistaminen on tällä hetkellä kaupunkien tärkein tehtävä ja siihen on useita eri keinoja. Sen tuloksena työvoimapula ei huonone mutta ei toisaalta myöskään ratkaisevasti parane.

Työvoimapulan ratkaiseminen kestävällä tavalla tarvitsee suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä, toteaa Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

–Mikään toimija ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Varhaiskasvatuksen työvoimapula ratkeaa vain kuntien, valtion, koulutusten järjestäjien ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä.

Myös Kuntaliitto vaatii pikaisia toimia

Pääkaupunkiseudun kaupunkien huoli on aiheellinen ja asiaan tulisi saada pikaisesti ratkaisuja, sanoo Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Lahtinen.

–Kunnat eivät voi ratkaista henkilöstöhaastetta omin voimin. Katseet kääntyvät jo tulevan hallituksen puoleen. Myös valtion taholta on ryhdyttävä pikaisiin toimiin.

Kuntaliitto kannattaa edelleen sitä, että varhaiskasvatuksessa tulee vuoteen 2030 mennessä 2/3 osaa henkilöstöstä olla korkeakoulututkinnon suorittaneita.

–Pidämme tarkoituksenmukaisena sitä, että opettajien tai sosionomien määrää ei varhaiskasvatuslaissa määriteltäisi tämän tarkemmin, Lahtinen toteaa.

Varhaiskasvatuslaki kuitenkin edellyttää, että korkeakoulututkinnon suorittaneista päiväkotien työntekijöistä puolet on varhaiskasvatuksen opettajia vuoteen 2030 mennessä.

Kuntaliitto selvitti alkuvuodesta varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyyttä. Selvityksen mukaan tavoiteltavaa henkilöstörakennetta ei voida saavuttaa vain palkkoja tai työolosuhteita korjaamalla.

Aiheesta aiemmin:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*