Kunnissa on mietittävä yhä tarkemmin, miten perusopetus järjestetään ja miten alueet voivat tehdä yhteistyötä.

Oppilasta kohti käytetty raha pienenee Suomessa, kun se valtaosassa OECD-maista kasvaa. Helsingin Sanomat uutisoi OECD:n Education at a Glance -vertailusta viime viikolla.

Vertailun mukaan OECD-maissa kasvoivat tuolloin peruskoulun, ammattikoulujen ja lukioiden opiskelijakohtaiset kustannukset keskimäärin 1,8 prosenttia vuosittain. Suomessa ne supistuivat 0,5 prosenttia.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen sanoo, että uutinen ei tullut hänelle yllätyksenä. Vertailu koskee vuosia 2012–2018, jolloin kuntiin kohdistui useita suuria leikkauksia.

– Suomessa on tehty pysyviä leikkauksia noina vuosina, ja osa valtion säästöistä on jatkunut pysyvinä tuon jälkeen, Väisänen-Haapanen sanoo.

Tosin toisenlaisiakin oppilaiskohtaisia rahamäärien tuloksia on saatu.

Tilastokeskuksen mukaan koulutuksen kustannuskehitys on vaihdellut eri oppilaitosmuodoissa. Perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttömenot ovat sen mukaan vuosina 2012­–2018 nousseet 8 200 eurosta 8 700 euroon.

Rahaa elpymispaketista?

Koulutuksen kustannukset kasvavat paraikaa, koska lisätehtävänä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Valtio on luvannut korvata siitä aiheutuvat kustannukset. Lupauksen toteutumista vahditaan nyt tarkasti.

Perusopetuksen euroista valtaosa tulee valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä.

– Rahoitusta on leikattu läpi linjan. Rahoitus on pienentynyt varhaiskasvatuksesta alkaen. Myös valtionosuuden indeksejä on jäädytetty, kun valtio on pyrkinyt säästämään.

Väisänen-Haapanen kertoo odottavansa mielenkiinnolla, kuinka EU:n elpymispaketin rahoitusta ja määräaikaisuutta ryhdytään kohdentamaan. Olisiko siitä mahdollista saada tukea koulutukseen?

Kaikkein parasta hänen mielestään kuitenkin olisi, että koulutukseen osoitettaisiin pysyvää rahoitusta, jotta pitkäkestoisia koulutuspalveluja ei tarvitsisi hoitaa vuosittaisella avustusrahoituksella. Sen saaminen on aina epävarmaa.

– Jos perusrahoituksen taso saadaan riittäväksi, saadaan kuntoon myös edellytykset laadukkaalle ja asuinpaikasta riippumattomalle yhdenvertaiselle perusopetukselle.

Hän toivoo lisäksi, että valtionosuusjärjestelmästä tulisi mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja läpinäkyvä.

Eduskunta käsittelee paraikaa uutta koulutuspoliittista selontekoa. Myös siinä todetaan rahoituslainsäädännön uudistamistarve.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*