Toista kotimaista kieltä on tulossa lisää lukujärjestykseen. Kuva: Seppo Haavisto

Toisen kotimaisen kielen (B1) opiskelua lisätään yläkoulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa isolla osalla oppilaista suomenkielisissä kouluissa ruotsin kieltä. Sen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokilla 7–9.

Oppiaineen opetuksen vähimmäismäärä nousee kuudesta seitsemään vuosiviikkotuntiin, ja se kohdennetaan 7. vuosiluokalle. 

Opetuksen lisäämisen taustalla on muun muassa oppilaiden heikkenevät ruotsin kielen oppimistulokset edellisten lukuvuosien aikana.

Erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta kertoo, että isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Tampereella, tuntilisäys on jo tehty. Sen sijaan osalla keskikokoisissa ja pienissä kunnissa viikkotunti aiheuttaa lisäyksiä.

Mainos



Omassa lausunnossaan Kuntaliitto toivoi, että kunnille olisi jätetty enemmän liikkumavaraa lisätunnin sijoitteluun. Nyt lisäys kohdennetaan 7. vuosiluokille.

Jatkossa B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia luokilla 1-6, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8–9.

Muutos koskee kaikkia 7. vuosiluokan aloittavia oppilaita vuoden 2024 syksyllä. Sjöström on tyytyväinen aikatauluun, sillä nyt kunnille jää aikaa tarkastella omaa kieliohjelmaansa ja henkilöresurssejaan.

Kustannuksiin kovauksia, mutta tuleeko tarpeeksi?

Opetuksen lisäämisestä tulee kunnille uusia palkka- ja oppimateriaalikustannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo tiedotteessaan, että julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2027 osoitetaan B1-kielen tuntumäärämuutoksen takia 4 135 000 euroa vuodelle 2024 ja 9 925 000 euroa vuodesta 2025 alkaen. 

Opetussuunnitelmien valmistelutyöhön sekä uudistuksen toimeenpanoon ja seurantaan esitetään miljoona euroa vuosina 2023–2024. Vuotta 2024 koskeva määräraha esitetään julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2027.

Rahoituksen riittävyys arveluttaa Kuntaliittoa. Sen mukaan nimittäin vaikuttaa harmillisesti siltä, että kun ruotsinkielisissä kouluissa B1-kielen opetuksen tarve on vähäistä, on tästä tehty johtopäätös, ettei kustannuksia synny lainkaan vuosiviikkotunnin lisäyksestä.

Jotkut kunnat ovat pohtineet lisäksi, millaisia vaikutuksia oppitunnin lisäyksellä on koulukuljetuksiin, koska koulupäivä pitenee.

Oppitunnin lisäyksellä on taustallaan paitsi huonontuneet ruotsin kielen tulokset, myös hallituksen uudistettu kansalliskielistrategia. Siinä turvataan kaikille oikeus saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*