Oppimistulokset heikentyneet – yläkouluihin tulee lisää ruotsin kielen opetusta
Toista kotimaista kieltä on tulossa lisää lukujärjestykseen. Kuva: Seppo Haavisto
Toisen kotimaisen kielen (B1) opiskelua lisätään yläkoulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa isolla osalla oppilaista suomenkielisissä kouluissa ruotsin kieltä. Sen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokilla 7–9.
Oppiaineen opetuksen vähimmäismäärä nousee kuudesta seitsemään vuosiviikkotuntiin, ja se kohdennetaan 7. vuosiluokalle.
Opetuksen lisäämisen taustalla on muun muassa oppilaiden heikkenevät ruotsin kielen oppimistulokset edellisten lukuvuosien aikana.
Erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta kertoo, että isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Tampereella, tuntilisäys on jo tehty. Sen sijaan osalla keskikokoisissa ja pienissä kunnissa viikkotunti aiheuttaa lisäyksiä.
Omassa lausunnossaan Kuntaliitto toivoi, että kunnille olisi jätetty enemmän liikkumavaraa lisätunnin sijoitteluun. Nyt lisäys kohdennetaan 7. vuosiluokille.
Jatkossa B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia luokilla 1-6, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8–9.
Muutos koskee kaikkia 7. vuosiluokan aloittavia oppilaita vuoden 2024 syksyllä. Sjöström on tyytyväinen aikatauluun, sillä nyt kunnille jää aikaa tarkastella omaa kieliohjelmaansa ja henkilöresurssejaan.
Kustannuksiin kovauksia, mutta tuleeko tarpeeksi?
Opetuksen lisäämisestä tulee kunnille uusia palkka- ja oppimateriaalikustannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo tiedotteessaan, että julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2027 osoitetaan B1-kielen tuntumäärämuutoksen takia 4 135 000 euroa vuodelle 2024 ja 9 925 000 euroa vuodesta 2025 alkaen.
Opetussuunnitelmien valmistelutyöhön sekä uudistuksen toimeenpanoon ja seurantaan esitetään miljoona euroa vuosina 2023–2024. Vuotta 2024 koskeva määräraha esitetään julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2027.
Rahoituksen riittävyys arveluttaa Kuntaliittoa. Sen mukaan nimittäin vaikuttaa harmillisesti siltä, että kun ruotsinkielisissä kouluissa B1-kielen opetuksen tarve on vähäistä, on tästä tehty johtopäätös, ettei kustannuksia synny lainkaan vuosiviikkotunnin lisäyksestä.
Jotkut kunnat ovat pohtineet lisäksi, millaisia vaikutuksia oppitunnin lisäyksellä on koulukuljetuksiin, koska koulupäivä pitenee.
Oppitunnin lisäyksellä on taustallaan paitsi huonontuneet ruotsin kielen tulokset, myös hallituksen uudistettu kansalliskielistrategia. Siinä turvataan kaikille oikeus saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä.
Miten sijoittaa tuo tunti yläkoululle, pitääkö valinnaisaineita vähentää ja kyseessä 2-jaksojärjestelmä. Toivoisin ideoita ja näkemyksiä.
Älytöntä!
Meidän yläkoulussamme on valtaosa oppilaista kyyditysoppilaita.
Tuo yhden tunnin lisäys saa aikaan sen, että ellei mistään muusta oppiaineesta vähennetä tuntia pois, yksi koulupäivistämme kestää jatkossa tunnin pidempään kuin muut. Miten saadaan KAIKKIEN luokkien yksi lisätunti samalle päivälle lukujärjestykseen niin, ettei kahtena, jopa kolmena päivänä tarvitse järjestää kaksia kuljetuksia? Aivan tolkuton lisäkustannus laajalle kunnallemme.
Ja jos taas otetaan jostakin toisesta oppiaineesta tunti pois, mikä uhrataan? Äidinkielestäkö? Nytkään eivät yläkoululaiset osaa lukea ja kirjoittaa riittävän sujuvasti. Matematiikastako? Juuri luettiin, miten PISA-tulokset ovat taas heikentyneet, ja että matematiikkaa pitäisi olla lisää. Liikunnasta? Senkin lisäämistä jatkuvasti vaaditaan, kun vanhemmat eivät saa lapsiaan liikkumaan vaan sekin sysätään koulun riesaksi. Eli hölmöläisten peiton jatkamista.
Ja kuinka moni oppilas repeääkään riemusta, kun ruotsia tulee yksi tunti lisää. Olisi edes jotakin sellaista kieltä, jota tarvitaan muuallakin kuin muutamassa Länsi-Suomen kunnassa.