Oppositio vahvistumassa enemmän kunnanvaltuustoissa kuin aluevaltuustoissa
Kuntavaaleissa selviää, ketkä päättävät kunnan asioista, muun muassa kouluasioista. Kunnan budjetista keskimäärin noin puolet ohjautuu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Kuva: Soila Puurtinen
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu & KRUT
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Mistä asetelmista hallitus- ja oppositiopuolueet lähtevät näihin vaaleihin ja miltä tulos näyttäisi, jos vaalit pidettäisiin nyt?
Helsingin Sanomien sunnuntaina 23.3. julkaiseman kunta- ja aluevaaligallupin pohjalta voidaan mallintaa, miltä kunta- ja aluevaalitulos näyttäisi, jos vaalit pidettäisiin jo nyt eikä vasta vajaan kolmen viikon päästä.
Paljon voi vielä tapahtua, mutta tämänhetkinen tilanne on se, että hallituspuolueet menettäisivät useamman kuin joka kymmenennen kunnanvaltuutettunsa. Aluevaaleissa muutokset sen sijaan olisivat pienempiä, ja hallituspuolueet menettäisi vain joka 20:nnen valtuutettunsa. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet ja ryhmät sen sijaan menettäisivät puolet aluevaltuutetuistaan mutta pitäisivät asemansa kuntakentällä.
Eniten hallituspuolueiden kannatuksen laskusta hyötyisivät kuntavaaleissa valtuustopaikkojen suhteellista muutosten arvioitaessa SDP ja vasemmistoliitto. Kaksikko parantaisi tulostaan valtuutetuissa laskien noin viidenneksellä. Myös keskustan osuus valtuutetuista kasvaisi, mutta vain pari prosenttia. Valtuutettujen määrässä laskien keskusta on kuitenkin edelleen omaa luokkaansa.
Samoin menettelee niiden kuntien määrä, joissa keskusta saisi eniten ääniä. Näitä olisi edelleen lähes 190 eli vajaa kaksi kolmasosaa kaikista kunnista. Eniten uusia kuntia voittaisi SDP, joka lähes tuplaisi voittamiensa kuntien määrän jo viiteenkymmeneen. Nämä tulisivat ennen kaikkea kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Perussuomalaisten voittamien kuntien määrä jäisi näissä kuntavaaleissa vain yhteen.
Aluevaaleissa keskusta sen sijaan menettäisi lähes joka kymmenennen valtuutettunsa, kun taas vasemmistoliitto saisi niitä viidenneksen lisää. Myös SDP (+15 %) ja vihreät (+10 %) saisivat reilusti lisää valtuutettuja.
SDP yltäisi ainoana puolueena 319 valtuutetulla omalle sataluvulleen. Kokoomus jäisi selkeästi taakse kahdella ja puolella sadalla valtuutetulla. Väliin kiilaisi keskusta 274 valtuutetulla. Liike Nyt menettäisi lähes kaikki nykyiset 20 aluevaltuutettuaan.
Varsinaiseen vaalipäivään 13.4. on vielä vajaa kolme viikkoa, joten muutoksia puoluekannatuksessa nähdään varmasti. Aiempaa suurempi osa äänistä annetaan kuitenkin jo ennakkoäänestyksessä 2.-8.4., ja ehdokkaat ja kampanjaväki ovat aktivoituneet turuilla ja toreilla. Lopulta äänet ratkaisevat.
Näin vaalitulos mallinnettiin
Kunta- ja aluevaalitulokset mallinnettiin HS:n 23.3. julkaisemien Verianin tuottamien gallupien perusteella. Mallinnuksessa puolueiden kunta- ja aluevaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella.
Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.
Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa kunnissa ja samoilla hyvinvointialueilla kuin viime kunta- ja aluevaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.
Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 kunta- ja aluevaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
