Kuntakeskusten tyhjät liiketilat kertovat omaa karua viestiä kuntien eriytymisestä. (Kuva: Ville Miettinen)

Suomalaisen kuntakentän eriytyminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Periaatteessa kuntien tehtävät ovat kaikkialla samat, mutta lähtökohdat perin erilaiset. Syntyvyyden lasku, kunta-alan ammattilaisten eläköityminen, pula osaavasta työvoimasta ja kuntatalouden heikot näkymät vaikuttavat hyvinkin nopeasti kuntalaisten tarvitsemien peruspalvelujen järjestämiseen etenkin pienissä muuttotappiokunnissa.

-Eriytymiskehitys on johtamassa tilanteeseen, jossa voi olla aiempaa vaikeampi varmistaa, että kaikilla kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään, todetaan valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa Kuntien tilannekuva-raportissa.

Raportissa muistutetaan, että väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohi menevä ilmiö. Kuntien eriytymistä käsitellään myös tuoreessa Kuntalehden artikkelissa.

Muuttoliike ravistaa kuntakenttää

Muuttotappioalueilla väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen aiheuttavat synkän negatiivisen kierteen. Kun samaan aikaan alueen työnantajilla on pula osaavasta työvoimasta ja sote-puolella entistä iäkkäämpien asiakkaiden määrä kasvaa, niin kunttien talous on todella tiukoilla.

Ja hyvin ei mene välttämättä kasvukunnissakaan. Toki suurissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ainakin osalla on varaa investoida uusien asukkaiden tarpeisiin, mutta moni pienempi kasvukeskus kipuilee tulevien investointipaineiden alla. Koulurakennuksia Suomessa on riittävästi, mutta monet niistä sijaitsevat pian väärissä paikoissa. Tästä syntyy yhteiskunnan kustannusten epäsymmetriaa.

-Kasvavissa kunnissa väestönkasvu lisää verotuloja ja valtionosuuksia, mutta uudet asukkaat tarvitsevat palveluita, jotka edellyttävät puolestaan investointeja. Muuttovoiton hyöty riippuukin siitä, millaista väestöä kuntaan muuttaa ja toisaalta siitä, kuinka paljon kunnan senhetkinen palvelurakenne kestää väestön lisäystä ilman uusia investointeja, raportissa todetaan.

Seutukaupunkeja raportin koonneessa työryhmässä edustanut Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen korosti tilannekuvan pitävän sisällään runsaasti tietoa, jota kuntien on syytä hyödyntää. Ja jos ja kun tieto tulevaisuudessa reaaliaikaista, niin lähtökohdat työntekoon paranevat. Ajantasainen tieto on päättäjän paras työkalu.

-Meillä pitäisi olla tänä päivänä käytössä reaaliaikaista dataa, jonka pohjalta päätöksiä tehdään. Nyt käytössä on kaksi vuotta vanhoja tilastoja, Luukkonen kuvaili.

-Iso kysymys on, uskallammeko olla riittävän rohkeita kunnissa ja valtakunnan tasolla. Muutos ei tule olemaan helppo ja haasteet ovat erilaisia eri kunnissa, Johanna Luukkonen arvioi.

Rohkeutta päättäjiltä tarvitaan. Sekä päätöksentekokykyä.

-Kuntien sopeuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Aika monessa kunnassa on jo tilanne, että kouluverkko ja henkilökunta on jo sopeutettu. Käytännössä siellä ei ole enää mitään kunnon sopeuttamismahdollisuuksia.

-Ongelma meillä kaikilla on myös se, että kunnissa ei ole päätöksentekokykyä. Aina on tulossa uudet vaalit. On helppo listata, miten päiväkoti- ja kouluverkkoa pitää vähentää, mutta joka kerta niistä nousee kauhea meteli ja sopeutukset jäävät tekemättä, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo arvioi raportin julkistustilaisuudessa.

Sote-uudistus välttämätön – ei mikään lopullinen ratkaisu

Sote-menojen kasvun hillitseminen on yksi niistä suurista kysymyksistä, johon on viisasten kiveä jo pitkään etsitty. Ja sen kiven etsiminen jatkuu yhä. Kunnissa on jo vuosikausia odotettu sote-ratkaisua, mutta sen maaliin saattaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta tehtävältä.

-Sote-uudistus on välttämätön tälle maalle. Meidän pitää päästä kiinni siihen potentiaaliin, joka sote-palvelujen järjestämisessä on, valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi korosti raportin julkistustilaisuudessa.

Raportin vastaanottanut kuntaministeri Sirpa Paatero oli samaa mieltä sote-uudistuksen tarpeellisuudesta, mutta muistutti, ettei pelkkä sote kaikkia ongelmia ratkaise.

-Sote-uudistus auttaa siltä osin, kun sote-kustannuksissa on ollut hallitsemattomia nousuja, mutta ei se niitä kuntia pelasta. Se ei oikeasti auta siihen maailmaan, jossa alijäämät ovat jo vahvoja monilla alueilla.

-Jo ennen soten tuloa joudutaan tekemään paljon monissa kunnissa. Ja sen jälkeen joudutaan tekemään paljon niissä kunnissa, Paatero korosti puheenvuorossaan.

Veropotti murenee

Ja sekään ei riitä, että väki katoaa pienistä kunnista. Samalla katoaa veronmaksajia. Ja kun vielä paikkakunnilla toimivilla yrityksillä ei ole työntekijöitä, niin nekin lähtevät työvoiman perässä muille maille. Verotulokehitys vauhdittaa osaltaan kuntien eriytymistä.

-Yhteisöverotulot ovat keskittyneet entistä pienemmälle kuntajoukolle, mutta myös kunnallisveron tuotossa on suuria eroja. Kuntien välillä on selviä eroja asukkaiden tulotasossa, mihin vaikuttaa muun muassa asukkaiden koulutustaso. Kun ikäihmisten väestöosuuden kasvaa, eläketulojen osuus ansiotuloista nousee. Tämä heikentää osaltaan verotuottoa, koska eläketulot ovat tasoltaan keskimäärin alempia kuin palkkatulot, raportissa todetaan.

Ja vaikka työttömien määrä on vähentynyt kohisten kautta maan, niin joka paikassa ei suotuisa työllisyyskehitys näy. Työllisten määrä on kasvanut 2010-luvun alun tasolta vain suurimmissa kaupungeissa.

-Veroja maksavat työlliset ihmiset, eivät työllisyysasteet, kiteytti asian ylijohtaja Jani Pitkäniemi.

Merkittävä tekijä kuntien veropohjan kaventumisessa on myös kunnallisverotuksen vähennykset, jotka ovat kasvaneet tasaisesti. Kun kunnallisveron tuotto on pienentynyt, niin kuntien on ollut pakko reagoida tilanteeseen kunnallisveroprosenttien nostolla.

Kriisikuntien määrä kasvaa

Kriisikuntamenettelyyn joutuvien kuntien määrän arvioidaan lähtevän lähivuosina nousuun. Arviointimenettelyä on toteutettu vuodesta 2007 lähtien yhteensä 39 kertaa.

Vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden perusteella jopa 15 kuntaa on vaarassa joutua arviointimenettelyyn vuoden 2015 tilinpäätökseen sisältyneen alijäämän perusteella. Myös kuntayhtymiä uhkaa joutuminen arviointimenettelyyn. Vuoden 2015 taseeseen kertyneitä yhä kattamattomia alijäämiä löytyi yhdeksästä kuntayhtymästä.

Kun kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne on tiukka, niin raportissa muistutetaan siitä, että perustuslaki mahdollistaa kuntien tehtävien eriyttämisen. Tosin mikään helppo karttaharjoitus ei kyseessä ole, kun alueellisia erityisjärjestelyjä lähdetään rakentamaan.

Kuntaministeri lupasi omassa puheenvuorossaan, että myös kuntien tehtävien eriyttäminen ottaa yhdeksi tutkinnan kohteeksi, kun kuntakentän ongelmia ratkotaan.

-Tämä tulee mietittäväksi. Meillä ei ole näistä asioista poliittisia linjauksia vielä, emmekä ole käyneet laajempaa keskustelua. Meillä on itsehallinnolliset kansalaisten kunnat ja toisaalta kaikkien kansalaisten yhtäläiset perusoikeudet. Tähän saakka kansalaisten yhtäläiset perusoikeudet palvelujen saantiin ovat ykkönen. Me joudumme pohtimaan, millä rakenteella ne toteutuu parhaiten, ministeri Sirpa Paatero arvioi.

Tilannekuvan 12 + 1 nostoa

1. Ikäihmisiä on entistä enemmän, syntyvyys laskee ja työvoima vähenee – väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö

2. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, muuttoliikkeen epäsymmetria aiheuttaa yhteiskunnallisia lisäkustannuksia

3. Kunnallisveron veropohjan eriytyminen jatkuu väestömuutosten seurauksena, ja yhteisöverotulot keskittyvät entistä pienemmälle kuntajoukolle

4. Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksen merkitys kasvanut myös suurten kaupunkien osalta

5. Kuntien rahoituksellinen epätasapaino voimistunut: pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki erottuvat yhä enemmän muusta Suomesta

6. Kriisikuntien määrä kasvaa – arviointimenettelyt jatkossa yhä vaikeampia

7. Monimutkaistuvat kunnan talouden rakenteet hankaloittavat kunnan talouden kokonaisuuden hahmottamista ja riskien tunnistamista

8. Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen heikentävät kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään

9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta uudistus ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia

10. Kuntien edellytykset hoitaa ja ottaa vastaan uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelevat merkittävästi – syntyvyyden lasku ja pienenevät ikäluokat vaikeuttavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä

11. Ikääntyminen ja eriytyminen näkyvät myös kuntien valtuustoissa: uusien osallistumismuotojen vaikuttavuus vielä kysymysmerkki

12. Kuntien elinvoimaresursseissa kuntakoko painottuu, mutta ei yksin ole ratkaiseva tekijä – elinvoiman täsmällinen mittaaminen on mahdotonta

13. Kuntien talouden ja toiminnan tilastoinnissa on merkittäviä puutteita ja kehitystarpeita

 

Edit 13.2. klo 10.35: Lisätty kommentteja raportin julkistustilaisuudesta

Kuntien tilannekuva-raportti valtioneuvoston sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtion tulisi toimittaa kunnille SoTe-uudistuksen rahoitusratkaisu pikaisesti. Kunnissa kasvaa huoli siitä, etteivät kunnat pysty suun-nittelemaan toimintaansa eikä kuntatalouttansa löysässä hirressä. Rahoituksen vaikutukset on avattava valmistelussa kuntakohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteluiden on oltava julkisia kaikilta osin sekä saatavilla avoimesti.

    SoTe-uudistus on tehtävä kuntalähtöisesti ja kuntalaisten lähipalvelut edellä. Valtion tehtävänä on varmistaa palveluiden toteuttamiselle riittävä rahoitus. Näin saadaan maaliin todellinen Perusterveydenhoidon kunnianpalautus.

  2. Olisikohan jo aika aloittaa KOTE (koulutoimen tehtävien tarkastelu maakunnallisesti ja alueellisesti). Joissakin kunnissa ei ole edes yläkoulua ja lukio on lakkautettu. Alueellisesti voisi koordinoidusti löytää ratkaisut, jotka toimisi koulutuksessa ennakoiden pitempään tulevaisuutee. Samalla tähän voitaisiin yhdistää ammattikoulutuksen tarpeita tiettyjen kuntien osalta.
    Keskimäärin kunnissa Sote ja Kote ovat kunnan budjetissa ne suurimmat osuudet ja usein lähes samankokoiset.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*