Oulu valmistautuu Stora Enson yt-neuvottelujen jälkeiseen aikaan

Paperijätti Stora Enso ilmoitti maanantaina aloittavansa yt-neuvottelut Oulun tehtaan henkilöstön kanssa. Noin 400 työpaikkaa on katoamassa, kun tehdasta muokataan paperitehtaasta kartonkitehtaaksi. Samalla kun satoja työpaikkoja katoaa, niin tulevaisuutta varten tehtaalle tehdään 350 miljoonan euron investointi.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala odottaa valtion kantavan kortensa kekoon, kun aikanaan Stora Enson paperitehtaalta työttömiksi jääville ammattilaiselle lähdetään luomaan uusia uria työelämään. Aikaa tosin on, sillä yhtiön ilmoituksen mukaan henkilövaikutukset toteutuvat paperitehtaalla vuoden 2020 loppuun mennessä. Itse yt-neuvottelut käynnistyvät viikon kuluttua ja kestävät kuusi viikkoa.

-Työministeri Jari Lindströmiltä on jo saatu lupaus, että TEM:llä on valmius lähteä rahoittamaan muutosta. Kaikki toimenpiteet odottavat tietenkin sitä, että yt-neuvottelut käydään ensin loppuun, mutta keskusteluja eri suuntiin on jo käyty, kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo.

Ei ensimmäinen kerta

Oululla on kokemusta yritysmaailman suurista rakennemuutoksista. Vaikka Nokian työttömille insinööreille löytyi aikanaan työpaikkoja, niin nyt tilanne on jälleen uusia.

-Se on hyvä asia, että tehdas pysyy Oulussa ja siihen investoidaan, mutta tietenkin työttömäksi jäävien määrä yllätti. Meillä on kuitenkin kuukausittain 1600-2000 avointa työpaikkaa, joten se antaa meille mahdollisuuksia löytää töitä ihmisille. Työllisyystilanne on parantunut viimeisen 3-4 vuoden aikana siten, että työttömyysaste on nyt reilut 10 prosenttia. Työttömien määrä viime vuoden lopulla oli noin 2000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin, Päivi Laajala kertoo.

Oulun kaupungin liikelaitos Business Oulu on merkittävässä roolissa tulevien kuukausien aikana, kun paperitehtaalta työttömäksi jäävien ihmisten tulevaisuuspolkua pyritään valaisemaan. Kokemusta vastaavista tilanteista on kertynyt vähintään riittävästi Nokian massiivista 2010-luvun yt-neuvotteluista, jotka veivät kaupungista tuhansia työpaikkoja.

-Meillä on jo valitettavasti jonkin verran kokemusta isoista yt-neuvotteluista, joten on olemassa tietty kaava millä toimitaan. Ensin kuunnellaan Stora Ensoa ja henkilöstöä, joilta työt loppuvat. Sen jälkeen on analyysin paikka ja mietitään mitä tehdään. Tämän jälkeen aloitetaan työllistymistä tukevat toimet, Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula kertoo.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Kun ihmisiä ja elämäntilanteita on monenlaisia, niin yhtä ainoaa keinoa ei tilanteiden hoitamiseksi ole. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kootaan aikanaan työkalupaketti, josta jokaiseen elämäntilanteeseen etsitään se sopivin työllistämiskeino. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Ely-keskuksen, TE-toimiston, yliopiston, oppilaitosten ja paikallisen yrityselämän kanssa.

-Yhtä ainoaa hopealuotia asian hoitamiseksi ei ole, vaan on koottava toimenpidenippu, joilla työnsä menettäviä tuetaan. Noin isosta joukosta osa lähtee kouluttautumaan uuteen ammattiin ja muutama lähtee yrittäjäksi. Pitää myös selvittää voidaanko jotain sellaisia suunnitteilla olevia investointeja jouduttaa, joissa olisi tarjolla töitä osaavalle henkilöstölle. Esimerkiksi erilaiset biojalostusinvestoinnit voisivat olla tällaisia, Ala-Mursula pohtii.

Osaava työvoima on voimavara, josta kannattaa pitää kiinni ja jonka perässä yritykset ovat valmiita muuttamaan. Tämä nähtiin Oulussa 2010-luvun alkupuoliskolla, kun kännykkä-Nokian alasajo iski täydellä voimalla kaupunkiin.

-Tällä hetkellä meillä ICT-sektorilla 700-800 työpaikkaa enemmän, kuin Nokian huippuvuosina. Matkapuhelintoiminnan loppuminen Oulussa oli itse asiassa piristysruiske meidän muille ICT-alan yrityksille. Työttömäksi jäävälle ihmiselle työn menettäminen on iso shokki, mutta se on myös iso mahdollisuus, johtaja Juha Ala-Mursula muistuttaa.