Oulu, Vantaa ja Kurikka palkittiin ilmastotyöstään
Oululaisen kaatopaikan muuttaminen laskettelukeskukseksi,
Vantaan kaupungin energianhallintatyö sekä Kurikan kaupungin ruokahävikin vähentämiseen
tähtäävä kampanja palkittiin tänään kuntien parhaina ilmastotekoina.
Teot saivat kiitosta etenkin siitä, että ne ehkäisevät
ilmastonmuutosta ennalta ja keskittyvät päästöjen syntymisen vähentämiseen.
Kuntaliitto palkitsi kuntien parhaat ilmastoteot nyt seitsemännen kerran.
Oulun jätehuollon ylläpitämän kaatopaikan maisemointi ja
muuttaminen Ruskotunturi-laskettelukeskukseksi on osoitus siitä, että
ilmastonmuutosta voi pyrkiä hillitsemään tarjoamalla uusia ja vaihtoehtoisia
palveluita. Ongelmasta voi muodostua ratkaisu.
– Vanhan kaatopaikan metaania on hyödynnetty Oulussa jo
pitkään ja menetelmät ovat vakiintuneita. Kaatopaikkojen hyödyntäminen muuta
käyttöä varten on sen sijaan haasteellista. Oulussa ratkaisuksi valittiin
kaatopaikan muuttaminen laskettelurinteeksi, energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta
perustelee palkintoa.
– Ilmastoperusteet, tässä tapauksessa asukkaiden päästöjä
aiheuttavan liikenteen vähentäminen ja uuden palvelutarjonnan järjestäminen
kuntalaisille ovat selkeitä tuloksia, ilmastotekojen valintaa tehnyt.
Vantaalla energiakulut hallintaan
kilpailuttamalla
Vantaan kaupungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä
kilpailuttamassa energianhallinnassa keskitytään energiankäytön vähentämiseen
ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen15 eri
rakennuksessa.
Noin 3 500 euron investoinnilla saatiin ensimmäisenä vuonna
300 000 euron säästöt ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennettiin 1 100 tonnia.
Säästöt ovat syntyneet pääasiassa rakennusten lämmityksestä.
– Olemassa olevan rakennuskannan energiankäytössä ja sen
pitämisessä kohtuutasolla on kaikissa kunnissa tehostamisen varaa. Nopea ja
käyttökelpoinen ratkaisu voi olla tarvittavan osaamisen hankkiminen kunnan
organisaation ulkopuolelta, Luoma toteaa.
Kurikassa ei heitetä
ruokaa roskakoriin
Kurikan kaupungin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä
kampanja alkoi puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstön koulutuksella, biojätteen
määrän seurannalla ja vertailuarvojen määrittelyllä.
Tavoitteena oli vähentää biojätteeksi päätyvän ruoan määrää,
jätteenkäsittelykustannuksia, turhia raaka-ainekustannuksia sekä ympäristön
kuormitusta.
Tulokset ruokahävikkikampanjassa olivat loistavat, sillä
hävikki pieneni jokaisessa ruokapaikassa vähintään kolmanneksella ja enintään
kahdella kolmasosalla.
– Kampanja kyettiin viemään kunnan keittiöistä
ruokapalvelujen käyttäjiin sekä koteihin sekä koulujen ja päiväkotien opetus-
ja kasvatustyöhön. Erityisen hyvää kampanjassa oli huomion kiinnittäminen koko
prosessiin ja erityisesti sen alkupäähän eli raaka-aineiden tarkoituksenmukaiseen
hankintaan ja käyttöön.
Aiheesta aiemmin:
