Pääosin pätevissä käsissä kouluvuoteen - kuntien vetovoimalla oma merkitys
Kouluvuoden kynnyksellä. Kuntien maineella on merkitystä, kun opettajat valitsevat työpaikkojaan. (Kuva: Seppo Haavisto)
Tämän ja ensi viikon aikana yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta lopettaa kesälomansa ja aloittaa peruskoulun. Oppilaiden määrä perusopetuksessa on noussut Opetushallituksen tilastojen mukaan hiljalleen viimeisten kuuden vuoden aikana. Oppilaita oli viime vuonna 560 503, mikä on noin 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.
Vaikka määrä lienee jälleen aavistuksen suurempi, niin suomalaisista opettajainhuoneista löytyy yhä työnsä hallitsevia ammattilaisia oppia jakamaan. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ei lähde allekirjoittamaan väitteitä opettajapulasta, vaikka avoinna olevia opettajan paikkoja löytyykin eri puolilta Suomea.
-Ei meillä ole opettajapulaa ja päteviä sijaisiakin löytyy. Pulaa voi olla lähinnä jostain tietyistä opettajista tietyillä alueilla, kuten vaikka matematiikan opettajista tai erityisopettajista. Yleensä ottaen meillä on kuitenkin hyvin päteviä opettajia saatavilla, Päivärinta vakuuttaa.
Samaa viestivät myös tilastot. Opetushallituksen julkistaman tilaston mukaan vuonna 2016 kelpoisten opettajien osuus perusopetuksessa oli 95 prosenttia. Lukioissa opettajista kelpoisia oli 98 prosenttia opettajakunnasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ammattilaisilla on kysyntää
Aina kuitenkin joku luokkahuone jää ilman koulutuksensa suhteen pätevää opettajaa. Näin siitä huolimatta, että opettajakoulutusmäärät ovat yhä edelleen ainakin paperilla riittävällä tasolla.
-Opettajat valitsevat itse, missä he haluavat työtään tehdä ja asua. Opettajan koulutuksella pystyy hakeutumaan myös muihin tehtäviin, Päivärinta muistuttaa.
Kuntarekry-sivusto puhuu kuitenkin omaa kieltään siitä, että opettajille löytyy yhä avoimia työpaikkoja. Tosin aina eivät työpaikan sijainti ja opettajan kotikunta kohtaa. Perusopetuksen lisäksi osaavia ihmisiä kaivataan erityisesti varhaiskasvatukseen ja ammatilliseen koulutukseen oppeja jakamaan.
-Pääkaupunkiseudulla on kova kasvu päällä ja varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan koko ajan lisää. Ongelmana pääkaupunkiseudulla on se, että varhaiskasvatuksen opettajien palkkataso on matalampi ja se aiheuttaa ongelmia täällä elämisessä, Terhi Päivärinta toteaa.
Opetushallituksen vuodelta 2016 olevan tilaston mukaan ammatillisessa opetuksessa muodollinen kelpoisuus puuttui joka kymmenenneltä opettajalta.
-Ammatillisessa koulutuksessa on usein tilanteita, että opettajilla on heidän alaansa liittyvä tarvittava ammattitaito, mutta heiltä puuttuu pedagoginen pätevyys, Terhi Päivärinta kertoo.
Arjen teot vaikuttavat maineeseen
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa kuntien omilla arkipäiväisillä teoilla olevan merkitystä, kun työvoimasta kilpaillaan toisten kuntien kanssa. Suuret ryhmät ja hankalat työolosuhteet eivät houkuta ketään.
-Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden asioiden järjestäminen on puheenaihe, joka on selvästi noussut esiin viime aikoina. Sillä on kunnan vetovoiman suhteen merkittävä vaikutus, kun opettajat pohtivat työpaikkojen hakemista. Näin etenkin täällä pääkaupunkiseudulla, jossa on vara valita, Luukkainen toteaa.
Opettajien edusmies muistuttaa myös suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Kunnan 2 400 asukkaan kaksi kauppaa, valaistu hiihtolatu, kirjasto ja yksi koulu eivät välttämättä ole riittävä houkutin nuorelle ihmisille, joka etsii paikkaa kodilleen.
-Maailma muuttuu. Kaupungistuminen on yleinen ilmiö ja se koskee yhtä lailla opettajia, kuin mitä tahansa nuoria ammattilaisia. Harvaan asutut seudut eivät enää nuoria vedä puoleensa.
-Määrällisesti meillä koulutetaan opettajia riittävä määrä, mutta kaikkien alueiden vetovoima ei enää riitä houkuttelemaan opettajia paikkakunnalle. Ja jos puoliso on hankittu, niin silloin pitäisi töitä löytyä molemmille.
Turvapaikka-aallon jälkilöylyjä
Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vaikka moni on ilman hakemaansa turvapaikkaa jäänyt, niin Suomesta turvapaikan saaneet näkyvät osaltaan opiskelijatilastoissa. Kun aikuisten perusopetukseen osallistuneiden määrä oli viime vuonna noin 3 700, niin viisi vuotta aiemmin heitä oli melkein puolet vähemmän.
Kasvaneen maahanmuuton vaikutus näkyy myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Tämän vuoden keväällä valmentavassa koulutuksessa opiskeli keskimäärin 5 500 opiskelijaa, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kevätkaudella.
