Esko Almgrenin parvekkeelta näkee yli Kotkan keskustan, myös taustalla häämöttävän kaupungintalon. (Kuva: Ville Miettinen)

Esityslistan avaaminen vasta kokouksessa on pahin virhe jonka valtuutettu voi tehdä, sanoo vuodesta 1965 Kotkan valtuustossa istunut Esko Almgren.

 

Esko Almgren jäi kerran kiinni osaamattomuudesta valtuuston työjärjestykseen liittyvässä lainkohdassa. Toista kertaa ei tullut. Ja siitä ainoastakin kerrasta on jo vuosikymmeniä aikaa.

Tinkimättömyys lienee osuvimpia sanoja kuvaamaan pian 52 vuotta Kotkan kaupunginvaltuustossa istunutta Almgrenia, kd. Opetusneuvos tunnetaan tinkimättömänä lain tuntijana ja noudattajana.

– Kun valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja, edesmennyt Antero Anttila narautti minut osaamattomuudesta, päätin itsekseni, että opettelen valtuuston työjärjestyksen ulkoa, Almgren muistelee.

Samalla tavoin hän ajattelee kuntalaista.

– Ei sitä ulkoa tarvitse osata, mutta eräät käytäntöön liittyvät asiat ovat sellaisia, että jokaisen valtuutetun täytyisi olla selvillä siitä, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.

Tässä, asioihin perehtymisessä, niin nykyisen valtuustokauden kuin tulevan kauden luottamushenkilöillä on Almgrenin mielestä parannettavaa.

– On liian paljon valtuutettuja, jotka eivät ole jaksaneet paneutua perusteisiin. Jotkut asennoituvat niin että ei sillä niin väliä ole, poliittinen päätös voidaan aina tehdä pelkästään poliittisin perusteisiin nojaten, ja laki on jossain siellä taustalla.

Pyrkimys paneutua asioihin on Almgrenin mielestä valtuutetun tärkein tehtävä ja ominaisuus.

– Ei saa tehdä niin että avaa esityslistan vasta kokoukseen tullessa. Se on väärin. Yksiselitteisesti väärin.

 

Valtuustossa
takaisinmaksua yhteiskunnalle

Politiikkaan Almgren lähti, kun pyydettiin. Ensimmäiset muistot yhteiskunnallisista keskusteluista ovat syksyltä 1939, jolloin hän oli juuri aloittanut koulun ja kotitalon pihassa alettiin rakentaa pommisuojaa. Isän puheet jättivät muiston pojan korvaan.

– Isä seurasi yhteiskunnallisia asioita, vaikkei osallistunut puoluetoimintaa. Sain häneltä sykäyksen, Almgren kertoo.

Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin puhelin soi Almgrenin, tuolloin Kotkan lyseon biologian ja maantieteen vanhemman lehtorin, kotona. Häntä pyydettiin ehdokkaaksi lokakuun 1964 kunnallisvaaleihin.

– Kävin puolisoni kanssa pitkät keskustelut. Kun annoin suostumukseni, ajattelin että olen saanut yhteiskunnalta koulutuksen ensimmäiseltä luokalta kansakoulua yliopistoon saakka yhteiskunnan maksamana. Koin että kansavalta ei voi toteutua muuta kuin ihmisten välityksellä, ja minä olen vähän velkaa tälle yhteiskunnalle.

Myöhemmin Almgren toimi kristillisten kansanedustajana 1979-1991 ja siitä ajasta puolueen puheenjohtajana 1982-89. Silti hän pyrki löytämään aikaa myös paikallispolitiikalle.

– Kaupungin asioiden hoito ei aina ollut helposti sovitettavissa siihen. Mutta siihen aikaan oli vielä voimia.

Valtaosa kansanedustajista on nytkin ehdolla kuntavaaleissa. Almgrenin mukaan jokaisen ehdokkaan on omakohtaisesti ratkaistava, onko voimia ja tarpeeksi kiinnostusta hoitaa useita päättäjän tehtäviä.

– Suuren virheen tekee se, joka suostuu ja ehkä tulee valituksi ja avaa esityslistakuoren vasta kokoukseen mennessä. Siihen ei kukaan luottamushenkilö saisi koskaan syyllistyä, hän painottaa jälleen.

Kansalliset jännitteet näkyivät paikallispolitiikassa erityisesti Prahan kevään aikoihin, Esko Almgren sanoo. Hänen vieressää valtuustosalin käytävän toisella puolella istui tuolloin Taisto Sinisalo. (Kuva: Ville Miettinen)

Poliittinen sitoutuminen
heikentynyt

Valtuustossa Almgren on seurannut läheltä useita paikallisesti valtavia muutoksia: Kotkan keskustan muuttumisen 1960-luvulla hyväksytyn asemakaavan seuauksensa, Kotkan, Kymin ja Karhulan kuntaliitoksen intohimoineen 1970-luvulla .

Poliittisen päätöksenteon kulttuuri itsessään ei Almgrenin mielestä ole muuttunut vuosikymmenten saatossa.

Kotka on ollut maltillisen työväenliikkeen voimakkaita keskuksia.

– Vuosien kuluessa voimasuhteet ovat tasoittuneet, ja kynnys keskusteluyhteyden löytäminen vasemmiston ja porvarillisesti ajattelevien välillä on madaltunut.

Loikkauksia valtuustoryhmästä toiseen on nähty myös Kotkassa useita tällä valtuustokaudella.

– Vanhaan hyvään aikaan näin ei tapahtunut, Almgren sanoo.

Almgren on itsekin jättänyt ryhmänsä kerran – ensimmäisellä kaudellaan kun hänet oli valittu kokoomuksen listoilta. Tuolloin hän koki velvollisuudekseen pitää vaalien tuomat voimasuhteet ennallaan ja haki eroa valtuustosta.

Almgrenin mielestä ennen oltiin poliittisesti vakavammin sitoutuneita.

– Nyt loikkaaminen ryhmästä toiseen ja jopa monta kertaa valtuustokaudessa, aiheuttaa hajanaisuutta ja ilmentää myös sisäistä ristiriitaa, että vaikka henkilö on valittu yhdeltä listalta, hän ei sitoudukaan sillä tavoin kuin oikeastaan pitäisi.

 

Nuoruus ei ole
poliitikon viattomuuden aikaa

Eläkkeellä oleva opettaja on saanut opettaa myös valtuutettuja, joskus ankarinkin sanoin, miten asiat voivat olla tai eivät voi olla, koska laki on kirjoitettu näin tai valtuuston työjärjestys on kirjoitettu noin.

– Jotkut ottavat opin vastaan ja tulevat reilusti sanomaan että olit oikeassa.. Sitten on sellaisia, jotka ikään kuin loukkaantuvat, vaikka kysymys ei ole henkilökohtaisesta asiasta vaan esimerkiksi kuntalaista.

Myös nuorella valtuutettu Almgrenilla oli opettajansa, esimerkkinä SDP:n maineikas ryhmäjohtaja Alli Lahtinen.

– Kun pidin nuorena valtuutettuna huonon puheenvuoron, Alli Lahtinen piti vastauspuheenvuoron ja ankaralla tavalla kuivatteli nuoren valtuutetun korvantaustoja. Myöhemmin kiitin Lahtista tästä, ja hän purskahti nauruun ja muistutti rautakanslerin aina paikkansa pitävillä sanoilla: ”nuoruus ei ole koskaan poliitikon viattomuuden aikaa”.

Esko Almgren kävelle kaupungintalon valtuustosalista ulos viimeisen kerran toukokuussa. (Kuva: Ville Miettinen)

Maakuntavaltuustoilla
huikea työ

Edessä oleva kunnan aseman muutos on Almgrenille niin suuri kysymysmerkki, että siitä on vaikea sanoa mitään täsmällistä.

– Vaikka olen kuinka yrittänyt seurata, minulla ei vieläkään ole täyttä selvyyttä siitä, millä tavoin se maakuntahallinto tullaan järjestämään, ja onko sillä todellista valtaa, jolla tarkoitan budjettivaltaa.

Tulevien maakuntavaltuustojen työtä hän pitää ”huikeana”. Siihen työhön hän ei ole aikeissa lähteä, vaikka aikaa kaupunginvaltuustosta luopumisen jälkeen periaatteessa olisikin. Ja kysyntääkin, kenties.

– Viime valtuuston jälkeen jäimme kaupungintalon aulaan keskustelemaan ja eräs ystäväni aivan muusta puolueesta sanoi, että ”Esko kun vapaudut täältä valtuustosta niin mene sitten maakuntavaltuustoon”.

– Helähdin nauramaan ja sanoin että miksi menisin ottamaan uutta taakkaa uudesta hallintomallista. Sanoin ystävälleni, että minun aikani on ohi. Muista että ukko täyttää ensi heinäkuussa kahdeksankymmentäviisi vuotta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*