Alueiden komitean suomalaiskonkari huolissaan Euroopan suunnasta
Kuva: Ville Miettinen
Pauliina Haijasella on yli kahden vuosikymmenen kokemus reissaamisesta Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Kuvassa Haijanen valmiina kotimatkalle Euroopan parlamentin istuntosalin käytävällä.
BRYSSEL – Huoli Brexitin ja populististen kansallismielisten liikkeiden vaikutuksesta Euroopan yhtenäisyydelle pitää ottaa vakavasti, sanoo alueiden komitean suomalaisjäsen, Laitilan kaupunginvaltuutettu Pauliina Haijanen, kok.
Huolen EU-vastaisten ja populististen liikkeiden noususta on ilmaissut muiden muassa alueiden komitean presidentti Karl-Heinz Lambertz, jonka uskoo liikehdinnän näkyvän ensi kevään EU-vaaleissa.
– Ihmiset kaipaavat lyhyen tähtäimen ratkaisuja, joiden motiivit voivat olla hyvinkin itsekkäitä ja ahtaita. On syytä toivoa, että yleinen keskustelu auttaisi siihen, että ihmiset laajemmalti näkisivät kokonaisuuden, miksi EU on olemassa, Haijanen sanoo.
Ilmapiiri muuttunut
Laitilan valtuustossa jo yli neljäkymmentä vuotta istunut Haijanen on kuulunut alueiden komiteaan siitä lähtien, kun Suomi aloitti EU:ssa vuonna 1995.
Merkittävä muutos alueiden komiteassakin tapahtui vuonna 2004 niin sanotun itälaajentumisen myötä, kun EU:n jäsenmaiden määrä lähes tuplaantui.
Aiemmin vahvasti verkostovaikuttamiseen perustuneen toiminnan rooli muuttui tuolloin oleellisesti. Eri puolilla mannerta käytävien vaalien vuoksi jäsenten vaihtuvuus komiteassa on tiheää, mikä tekee ihmisten tapaamisesta haastavaa.
– Toki nytkin on mahdollista kohtaamisiin, mutta luonne on muuttunut. Samalla toiminta komiteassa on politisoitunut. Ennen poliittiset ryhmät olivat yksi viitekehys, sittemmin lausunnotkin on alettu pisteyttää poliittisten mandaattien mukaan, Haijanen sanoo.
Arvoja puolustettava
Haijanen sanoo seuranneensa mielenkiinnolla eurooppalaisen populismin ja nationalismin nousua 1990-luvulta tähän päivään.
– Toki jäsenvaltiot ovat selkeästi ottaneet kantoja myös toiseen suuntaan. Ja kansallistunne varsinkin näin jalkapallon MM-kisojen aikaan oleellinen asia ihmiselle. Mutta sen lisäksi pitäisi nähdä eurooppalainen kokonaisuus, arvot ja tavoitteet. Niiden säilymisestä on syytä olla ihan oikeasti huolissaan, Haijanen sanoo.
Haijanen korostaa, että eurooppalainen kulttuuriperintö pitäisi nähdä voimavarana, jota tulee puolustaa.
– Jos meillä ei ole yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja tavoitteita, minkä takia me täällä käymme kokoustamassa ja edustamassa?
Kaikki irti puheenjohtajuudesta
Vaikka alueiden komiteassa suomalaiset edustavat nimenomaan Suomea eikä oman kunnan asioita varsinaisesti mietitä, mandaatti komitean jäsenyydelle on kunnallinen luottamustoimi, Haijanen muistuttaa.
Ensi vuonna on Suomen vuoro toimia puoli vuotta EU:n puheenjohtajamaana, ja se saisi näkyä laajalti Suomessa – myös Varsinais-Suomessa, Haijanen sanoo.
– Ainakin minua on kismittänyt se, että Suomi keskittää kaikki kokoukset pääkaupunkiseudulle. Olemmekin käyneet alustavia keskusteluja, että Suomen puheenjohtajuuden aikana alueiden komitean työvaliokunnan kokous järjestettäisiin Turussa. Se olisi viesti, että muuallakin Suomessa osataan järjestää kokouksia, Haijanen sanoo.
Kas kun ei Haijanen ehdota kokouksia jonkun toisen poliitikon kotialueelle, vaikka Keski-Suomeen! Niin sitä aina oma suu on lähempänä kuin yleinen etu, vaikka suuria puhutaan eurooppalaisista arvoista ja maailmaa parannetaan. Valtiontalous kiittää, kun pidetään kokoustaminen keskitettynä, eikä tarvitse kuljettaa kokousvälineitä ja henkilökuntaa ympäri ämpäri.