Alueuudistuksessa toteutuu vain yksi itsehallinnon ulottuvuus professorin mukaan – "Valtio voisi tulla mukaan kuntien kehittämiseen"

Toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden itsehallinto jää kapeaksi, jos katsoo niistä säädettyjä lakeja ja arvioi niitä analyyttisesti, sanoo Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio.

-Tuloksena tulee olemaan hieman aiempaa heikommat kunnat, suhteellisen kapealla itsehallinnolla varustetut maakunnat ja vahvistuva valtion keskushallinto. Erityisesti valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvalta on erittäin voimakas, Moisio sanoo.

-Toisten mielestä se on hyvä asia ja toisten mielestä vähemmän hyvä asia.

Vain yksi ulottuvuus neljästä toteutuu

Moision mukaan itsehallintoa voidaan arvioida monella eri tavalla.

-Itse olen arvioinut sitä suhteessa Euroopan alueellisen ja  paikallisen itsehallinnon peruskirjan ulottuvuuksiin. Ne on perustapa määrittää alueellista itsehallintoa.

Näistä ulottuvuuksista toteutuu itsehallintoalueiden vapauden perusta, legitimiteetti joka liittyy edustuksellisuuteen.

-Valitaan valtuusto, hallitus, ja näistä tulee demokraattisen prosessin kautta valittuja. Se on ainoa ulottuvuus joka toteutuu.

-Jos katsotaan finanssipoliittista vapautta, kykyä kerätä varoja, niin nehän ovat valtiorahoitteisia, eikä niillä ole merkittävää lainanottomahdollisuutta. Itsehallinto ei toteudu siinä ulottuvuudessa.

Itsehallintoalueille ei tule myöskään yleistä toimialaa, joka kunnilla on.

-Joidenkin kuntien kanssa voidaan tehdä erityisjärjestelyjä, mutta se on erittäin rajattua.

Neljäs ulottuvuus on valvonta- ja ohjausvalta. Paikalliseen ja alueelliseen itsehallintoon kuuluu olennaisesti periaate, että joku toinen poliittinen toimija, tössö tapauksessa valtion keskushallinto, voi arvioida toimintaa ainoastaan sen juridista oihjaa: onko tehty vääärin vai oikein

-Suomeen tulevassa mallissa valtion keskushallinnon ohjausvalta on paljon voimakkaampi. Voi arvioida alueiden performanssia, taloudellista kantokykyä, menestystä. Näin ollen alueet voidaan ottaa aika nopeastikin arviointimenettelyihin, joiden tuloksena alueita voidaan yhdistää tai lakkauttaa.

-Näin ollen neljästä kriteeristä, jotka liittyy vapauksiin, joita alueellisiin itsehallinto tarvitsee, hyvinvointialueilla toteutuu yksi neljästä.

”Alueuudistus on evoluutio”

Moisio osallistui Kuntamarkkinoilla Aluehallinto Suomessa ja Euroopassa -paneelikeskusteluun. Hän korosti, että ei ota kantaa siihen, onko Suomen valitsema malli hyvä vai huono.

– Jo nyt on näkyvissä, että hyvinvointialueet ovat mittavaa lisärahoitusta vailla. Kun valtionrahoitus on oikeastaan ainoa tulovirta, sitä valtioulottuvuutta testataan ensimmäisen kerran jo nyt. Millaisia kehyksiä asetetaan?

-Ei ole vaikea ennustaa, että osa suomalaisista alueista tulee joutumaan arviointimenettelyyn. Ja itse asiassa ne joutuisivat vielä nopeammin, jos niillä olisi veronkanto-oikeus ja ne arvioitaisiin sen perusteella, mikä on niiden oma elinkelpoisuus.

-Valtio-hyvinvointialuesuhde tulee olemaan kovassa testissä jo heti ensimmäisenä toimintavuonna, Moisio ennustaa.

Keskustelussa pohdittiin, miten kaikki alueet pääsevät alueuudistuksessa maaliin – ja toisaalta esiin nousi huomio, että toivottavasti kaikki pääsevät edes lähtöviivalle.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi muistutti, että uudistus toteutettiin kutakuinkin niin suurena kuin valtiosäännöllisesti oli mahdollista. Uudistuksen voi nähdä Pitkäniemen mukaan jonkinlaisena evoluutiona.

Pitkäniemen mukaan on kiinnostava nähdä, millainen poliittinen konsensus alueiden ympärille muodostuu. Toivottavaa niin alueiden kuin kuntien kannalta olisi, että heiluriliikettä ei syntyisi.

Valtio kuntia kehittämään?

Moision mukaan kyse ei ole siitä, että kunnille kävisi huonosti.

-Tärkeä, ehkä unohdettukin, kysymys on, että kunnilla on ollut erityisrooli Suomen yhtenäisvaltion rakentamisessa. Nyt jos tulee kevyempiä kuntia, mikä sen vaikutus yhtenäisvaltiolle ja tapahtuuko kuntien erilaistuminen.

Vaikka muun muassa suuret kaupungit ovat toivoneet enemmän mahdollisuuksia toimia omin päin ja valtiosta vapaana, Moision mielestä joissakin kunnissa valtion tiiviimpi tuki kuntien kehittämisessä voisi olla kannattavaa. Kun valtio on pitkään vetäytynyt alueiden kehittämisestä, sen tulisikin tulla lähemmäs, Moisio ehdottaa.

-Tarvitaan enemmän valtion keskushallinnon kanssa tapahtuvaa ideointia ja sen rahoittamista. Tarvitaan todennäköisesti erilaistuvaa suhdetta, mitä tulee valtion keskushallintoon ja kuntiin.

Voi olla, että joudutaan uudelleen pohtimaan asetelmaa kunnan ja valtion keskushallinnon välillä tässä uudessa tilanteessa.

Katso Sami Moision videohaastattelu klikkaamalla kuvaa.