Valtuustotyö on aluevaltuutetuille tuttua, sillä lähes 80 prosenttia heistä on myös kuntansa valtuutettuja. Kuva Pornaisten valtuustokokouksen striimauksesta. Kuva: Liisa Takala.

Aluevaltuustoihin valitut ovat edustajat ovat kotikuntalaisilleen tuttuja. Lähes 80 prosenttia valituista on Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kunnanvaltuutettuja.

Aluevaltuustoihin valittiin tyypillisesti oman kunnan edustajia. Osassa suurehkoja kaupunkeja lähes kaikki äänet annettiin oman kaupungin ehdokkaalle. Esimerkiksi Kouvolassa oman kaupungin ehdokasta äänesti lähes 96 prosenttia, mutta sama suuntaus näkyi myös pienemmissä kunnissa kuten Kuhmoisissa.

Tulokset eivät tältä osin yllättäneet, sillä oman kunnan suosimista ennakoitiin jo ennen vaaleja tehdyissä selvityksissä.

Aluevaltuutettujen tulee kuitenkin hoitaa koko hyvinvointialueensa asioita. Kuinka tuplavaltuutetut aikovat tämän käytännössä tehdä?

Kokoomuksen Milla Lahdenperä valittiin aluevaltuustoon Varsinais-Suomen Taivassalosta. Hän on lisäksi Taivassalon kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

– Totta kai tulossa on tiukkoja paikkoja siinä, kuinka äänestää kiperissä tilanteissa. Perustan päätökseni aina ja myös jatkossa oikeudenmukaisuuteen ja maalaisjärkeen, Lahdenperä sanoo.

Hän kertoo, että tuli valituksi aluevaltuustoon suureksi osaksi taivassalolaisten äänin. Mutta joukossa oli myös esimerkiksi turkulaisten ääniä.

– Tietysti minun on vastattava äänestäjilleni mutta en missään nimessä voi ajaa pelkästään taivassalolaisten asioita. Meillä on Varsinais-Suomessa esimerkiksi laaja saaristoalue, ja palvelujen on toimittava sielläkin.

Kuinka ehdit paneutua palkkatyön ja kunnanvaltuuston puheenjohtajuuden ohella myös aluevaltuustotyöhön?

– Meistä ei kukaan vielä tiedä, kuinka paljon aikaa uusi pesti tuo. Oletettavasti työsarkaa on valtavasti. Olen harrastanut 7-ottelua ja oppinut aikatauluttamaan päiviäni. Luotan siihen, että onnistun aikataulutuksessa jatkossakin.

”Oman kunnan asiantuntijoita”

Keskustan Petri Hakamäki tuli valituksi aluevaltuustoon Kanta-Hämeen Janakkalasta. Hakamäki toimii myös Janakkalan kunnanvaltuustossa.

– Sain janakkalaisilta valtaosan äänistäni, 78,2 prosenttia, Hakamäki kertoo.

– Keskustan teemana oli lähipalvelujen tukeminen. Aluevaltuustoihin valitut ovat oman kuntansa asiantuntijoita ja tietävät, millaisia palveluja tarvitaan ja miten niitä voidaan toteuttaa omassa asuinkunnassa.

Hakamäki huomauttaa, että tästä huolimatta hänen tulee toimia myös kantahämäläisenä aluevaltuutettuna.

– Kipeitä ratkaisuja voi tulla eteen. Tilannetta helpottaa ratkaisukeskeisyys. Sote-asemien tai paloasemien sijainteja pitää ratkoa yhteisesti ja miettiä, millaisia muita tapoja palvelujen toteuttamiseksi on olemassa. Eivätkä kaikki ole on tai off -ratkaisuja.

Hakamäki kertoo, että ensimmäinen Kanta-Hämeen alueseminaari on mahdollisesti jo ensi viikolla.

– Helmikuu tehdään tiukasti töitä. Ajankäyttöä helpottaa, ettei minun tarvitse sukkuloida töissä toimistolla Espoossa. Voin tehdä mainiosti töitä digiloikan ansiosta kotoa Janakkalasta.

Samat vaikka eri hartiat

Demareiden Arja Laulajainen on porilainen kaupunginvaltuutettu ja nyt myös aluevaltuutettu Satakunnasta. Myös Laulajainen valittiin pitkälti oman kaupungin äänillä.

Hän toivoo, että alueen palveluverkostoa suunniteltaessa ei mentäisi kissanhännänvetoon siitä, missä eri keskukset sijaitsevat vaan että katsottaisiin, millä uusilla tavoilla palveluja voidaan tuoda lähemmäs ja saada aikaan nykyistä kokonaisvaltaisemmat palvelut.

– Meidän on kyettävä löytämään tehokkaampia tapoja myös kustannuksiltaan. En ehkä keskuskaupungin edustajana joudu miettimään niinkään palvelujen säilymistä kuin kenties pienemmiltä paikkakunnilta valitut.

– Koko idea on kuitenkin yhdenvertaisten palvelujen takaaminen, myös alueiden yli. Tätähän koko sote-integraatiolla pyritään takaamaan.

Laulajainen pohtii, että uudistuksen idea on vielä melko vaikeasti avattavissa.

– Palvelunkäyttäjien voi olla vaikea hahmottaa, millaisia asioita aluevaltuutetut alkavat työstää. Erityisesi näin alussa ensimmäisissä valtuustoissa käydään läpi hallintoon, järjestelmiin ja kokonaisuuteen liittyviä asioita. Siis niitä, että asiat saadaan jatkossa rullaamaan.

Hän kertoo olevansa henkisesti valmistautunut siihen, että osa päätettävistä asioista ei ole helppoja.

– Mutta kaikki kuntapolitiikassa mukana olleet ovat joutuneet miettimään resurssien riittävyyttä ja palvelutarpeen lisääntymistä. Nyt sote-asiat siirtyvät kuntapoliitikkojen harteilta aluevaltuutettujen harteille, siis usein samoille harteille mutta eri tehtävänkuvaan.

Yhteistyötä ja yhteishenkeä

Demareiden Eeva Arvela valittiin aluevaltuustoon Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta.

– Lappeenrannassa haluttiin aluevaltuustoon oman alueen ihminen, mutta tuli minulle ääniä jonkun verran muualtakin Etelä-Karjalasta.

Arvela sanoo, että vaikka hän istuu myös Lappeenrannan valtuustossa, hän on aluevaltuustossa koko alueensa edustaja. Tilanne ei ole hänelle täysin vieras, sillä hän on maakuntahallituksessa toimiessaan ajanut koko maakunnan asioita.

– Lappeenranta on rakas kotipaikka, mutta tämä ei sulje pois ymmärrystä koko alueen asioista. On tärkeää, että palvelut saa nopeammin ja turvallisemmin joka puolella.

Tiukkoja äänestyspaikkoja ja punakynää on muiden alueiden tavoin myös Etelä-Karjalassa edessä, sekin on hänelle tuttua. Arvela on vaikuttanut aiemmin myös alueen sairaanhoitopiirissä ennen Eksoten perustamista.

– Siellä punakynää piti käyttää paljon, mutta tiukka budjetti on tuttua myös Lappeenrannan asioista päätettäessä.

– Tarvitsemme yhteistyötä ja yhteishenkeä. Ilman niitä päätöksiä ei voi tehdä. Olemme aluevaltuutettuina kehittämässä ja turvaamassa paremmat palvelut koko alueelle.

”Kuraa tulossa niskaan”

Kokoomuksen aluevaltuutettu Tere Sammallahti Espoosta Länsi-Uudeltamaalta kertoo, että noin 15 prosenttia hänen äänisaaliistaan tuli muilta kuin espoolaisilta. Myös hän on kotikuntansa valtuustossa.

– Olen ilmoittanut kaikille, etten aja mitenkään kategorisesti espoolaisten asiaa, Sammallahti sanoo.

Hän kertoo, että on pystynyt ainakin toistaiseksi tekemään rehellistä politiikkaa.

– Ajattelen, että pystyn olemaan koko alueen edustaja, mutta jos hypoteettisesti tulisi tiukka paikka ja tilanne muutoin olisi tasainen, todennäköisesti jokainen vetäisi kotiinpäin.

Hän huomauttaa, että jokainen aluevaltuustoehdokkaaksi lähtenyt ymmärtää talouden tilanteen.

– Me Länsi-Uudellamaalla aloitamme työt kassakriisitilanteessa. Henkisesti on oltava valmis tinkimään. Tuskin kukaan poliitikko ajattelee, että onpa kiva leikata ihmisiltä.

Hän sanoo, että nykyisenkaltaisessa kestävyysvajeessa on kyettävä priorisoimaan ja leikkaamaan sieltä, missä leikkauksista on vähiten haittaa.

– Tiedän, että kuraa tulee vielä niskaan. Mutta joka tähän leikkiin ryhtyy, on vain kestettävä. Politiikka ei ole pelkästään kivaa, vaan välillä on kyettävä koviin päätöksiin.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*