Älykäs sopeutuminen vaatii tietoa, taitoa ja rohkeutta

Kuntaliiton erityisasiantuntija Taina Väre (vasemmalla) puhui älykkäästä sopeutumisesta Kuntajohtajapäivillä Vantaalla paneelikeskustelussa, jossa olivat mukana myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola (oikealla).
Julkaistu Muokattu

Varautuminen erilaisiin muutoksiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla voi olla älykästä sopeutumista.

Kunnilta edellytetään nyt uudenlaisten strategioiden kehittämistä.

Voiko älykäs sopeutuminen olla strateginen valinta ja millä eväin kasvua kuntiin?

Tätä kysyttiin Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. Yksi kysymykseen vastanneista panelisteista oli Kuntaliiton erityisasiantuntija Taina Väre. Hän kertoo Kuntalehdelle, miten aiheeseen on paneuduttu erityisesti pienissä kunnissa.

– Sopeutumista, ja älykästä sopeutumista, on tehty kunnissa pitkään, kun on vastattu väestön vähenemiseen, joka on jatkunut jo pitkään.

– Toki älykkäästä sopeutumisesta voidaan puhua myös väestöltään kasvavissa kunnissa, joissa kasvu asettaa toisenlaisia sopeutumisen tarpeita.

Englanninkielisellä termillä ”Smart shrinking” voidaan puhua älykkäästä sopeutumisesta tai supistumisesta, ja siinä viitataan joka tapauksessa väestön vähenemiseen.

Nämä ovat avaintekijät

Tiedosta, taidosta ja rohkeudesta on iloa, kun halutaan sopeutua älykkäästi, Taina Väre jatkaa.

– Tarvitaan tietoa siitä missä mennään ja miltä tulevaisuus näyttää tiedon perusteella. Tarvitaan taitoa, eli kunkin toimialan asiantuntijoiden osaamista siihen, miten toimintaa ja palveluita voidaan järjestää uudella tavalla. Laajaa osaamista tarvitaan, jos esimerkiksi halutaan uudistaa koko kuntakonsernia.

– Rohkeutta tarvitaan uudistamiseen ja uudistumiseen, ja palveluiden järjestämiseen uudella tavalla. Ja uudistamisen perustana tulisi olla kunnan tilanne ja paikalliset vahvuudet.

Uudistuminen ja uudistaminen ovat avaintekijöitä älykkäässä sopeutumisessa, Väre selventää.

– Haetaan uusia keinoja palveluiden järjestämiseen ja elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvun mahdollistamiseen.

Älykäs sopeutuminen on tiedolla johtamista, tosiasioiden tunnistamista ja tunnustamista. Se ei ole luovuttamista, vaan asioiden tekemistä uudella tavalla.

– Esimerkiksi kuntien välisen yhteistyön lisäämisen kautta ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Myös vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen kuuluu älykkääseen sopeutumiseen.

Hallintotasosta toiseen

Älykkääseen sopeutumiseen liittyy myös ajatus hyvinvoinnista ilman kasvua.

– Eli pienessä ja väestöltään vähenevässä kunnassa voi olla koettua hyvinvointia.

– Asukasmäärän kasvun tavoittelun sijaan voidaan pohtia toimenpiteitä pitovoiman vahvistamiseksi.

Pienten kuntien haasteena on kehittämisresurssien rajallisuus, vaikka tarpeet ja toimenpiteet tunnistettaisiin.

– Tutuin älykkään sopeutumisen keino on kuntien välisen yhteistyön lisääminen.

Uudistamista voidaan hakea yhteiskehittämisellä ja vertaisoppimisella.

– Ratkaisuja haetaan usein samoihin kysymyksiin.

Samalla on hyvä muistaa, että alueet ja kunnat ja alueet ovat erilaisia.

– Ratkaisujakin tulee voida toteuttaa eri tavoin, Väre sanoo Kuntalehdelle.

– Kuntastrategiassa älykäs sopeutuminen parhaimmillaan läpäisee kaikki hallintotasot.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS