Kuva: Ville MIettinen
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan kuntalakia on kiristettävä seuraavalla hallituskaudella.

Tulevalla uudella hallituskaudella voi olla tarpeen tehdä korjauksia kuntalakiin, arvioi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk.

Vehviläinen kertoo jo ennen maakunta- ja sote-uudistuksen pysähtymistä käyneensä asiasta keskusteluja virkamiesten kanssa.

Tarpeet lainmuutokselle ovat Vehviläisen mukaan nousseet esiin sen keskustelun kautta, jota erityisesti vanhuspalveluiden tilasta on käyty.

Valvira on joutunut keskeyttämään kuntien ulkoistamien vanhuspalveluiden hoivayksiköiden toiminnan niin Kristiinankaupungissa kuin Utajärvellä, ja epäkohtailmoituksia on tullut runsaasti muutenkin.

– Kunnat ovat olleet vaikeuksissa, ne eivät ole pystyneet käymään tiukasti kiinni siihen, jos on havaittu laiminlyöntejä yksityisen palveluntuottajan puolella, Vehviläinen sanoo Kuntalehdelle.

– Nyt uudistuksen lykkääntyessä nykyinen kuntalaki ja erityislainsäädäntö ovat voimassa, ja kunnilla on edelleen sote-vastuu. Mielestäni tulevan hallituksen tulisikin kiristää kuntalakia.

Tarkennuksia tulisi Vehviläisen mukaan tehdä pykäliin, jotka koskevat kunnan asemaa järjestäjänä ja tuottajana, sekä tuottajuuden siirtoa ja valvontaa.

– Nykyään kunta ei itse pysty keskeyttämään toimintaa, jos on yksityisen kanssa tehty sopimus, vaan Valvira on se joka keskeyttää toiminnan, Vehviläinen muistuttaa.

Edessä epävarmuutta

Vehviläinen muistuttaa myös, että maakunta-sote olisi toteutuessaan tuonut maakunnille paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin, kuten vanhustenhuollon valvontaan.

Nyt edessä on epävarmuus kunnille myös taloudellisesti, ministeri sanoo.

– Kunnat tarvitsisivat pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta taloudenhoitoon. Nyt menee jälleen vuosia ennen kuin uusia päätöksiä on tehty, Vehviläinen sanoo uudistuksen pysähtymisestä.

– Tietysti on olemassa erilaisia kuntia. Suuret kaupungit voivat olla hyvinkin riemuissaan. Kun katsotaan meidän kuntakenttää ja niitä, joilla on erityisiä ongelmia jo nyt sote-palveluiden järjestämisessä ja rahoittamisessa, heidän kannaltaan tämä on minusta tosi huono juttu.

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen muistutti Kuntalehden haastattelussa uudistuksen tyssättyä, että kunnat ovat jo parin hallituskauden ajan odottaneet uutta suuntaa ja sopeuttaneet toimintaansa muun muassa toimenpiteillä, joita on edellytetty tulevan uudistuksen perusteella.

Vehviläinen ymmärtää kuntien epätietoisuuden.

– Luulen että kunnat ajattelevat niin, että olisi tärkeätä että tulisi nopeasti uusi näkymä. Viittaan myös vuoden 2018 ennakollisiin tilinpäätöstietoihin. Meillä on eriarvoistumiskehitys kovasti kuntien välillä menossa ja sen tärkeä olisi tärkeä että tulisi selkeä latu jota pitkin voi mennä.

Kuntien erilaistumisesta keskusteltava

Yksi kuuma uudelleen pohtimisen aihe, jonka myös Parkkonen nosti esiin ja jota on tuotu esiin niin Kuntaliitosta kuin valtiovarainminsteriöstä (VM), ovat kuntien peruspalveluiden valtionosuudet, niiden riittävyys ja laskentaperusteet.

Vehviläinen tilasi esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen mahdollisista kohteista. Maaliskuun alussa julkaistussa esiselvitysraportissa vihjattiin, että tulevaisuudessa tehtävät, joiden mukaan valtionosuudet määräytyvät, voisivat vaihdella kunnan ominaisuuksien perusteella. Esiselvityksessä ei kuitenkaan varsinaisesti otettu kantaa tehtävien eriyttämiseen eikä käsitelty sitä, millä perusteella eriyttäminen voitaisiin tehdä.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ehti jo blogissaan tyrmätä ajatuksen. Määtän mukaan rajanveto tehtävien eriyttämiselle voisi olla hyvin vaikeaa.

Vehviläinen puhuu tehtävien erilaistumisesta vielä varovasti. Eriyttämisperusteet on hänenkin mielestään haastava kysymys.

– Erityisen huolissani olen siitä, että jo nyt kymmenittäin kuntia joissa syntyy todella vähän lapsia, ja lapsille pitäisi kuitenkin pystyä tarjoamaan perusoikeuksien mukaiset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut, Vehviläinen sanoo.

– Minusta tämä on suuri huoli soten rinnalla. Sote-palvelut ja sivistykselliset perusoikeudet ovat kuitenkin olleet kuntien tehtävien ydintä.

Ministeri toivookin, että kuntien taloudellisen tilanteen turvaamisesta käytäisiin keskustelua eduskuntavaalien alla.

– On tärkeää, että kaikki eduskuntavaaliehdokkaat ymmärtävät, millaista eriarvoistumista on kuntien välillä tapahtumassa. Se ei todellakaan häviä mihinkään tämän uudistuksen kaatumisen myötä.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nykyinen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen voisi asettaa erityisen selvitysmiehen. Tehtävänä harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien lähipalvelujen turvaaminen. Esitys selvitysmiehestä annettiin
    Anu Vehviläiselle kirjallisesti jo vuonna 2014, kun hän vieraili Pohjois-Savon liiton kokouksessa. On ollut syvä hiljaisuus.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*