Ari Koponen ei pelkää pyytää tukea, koska hän haluaa vaikuttaa asioihin – "Kuntien on tärkeää kirjata puhelinten kiellosta myös välitunneilla"

Ari Koponen (ps.) valittiin kansanedustajaksi vuonna 2019 Uudenmaan vaalipiiristä ja hän läpäisi saman seulan neljä vuotta myöhemmin.

Toisen kauden kansanedustaja vastaa, että puolue ei ole kouluttanut sen kummemmin rahoituksen haalimiseen.

Siitä on pidetty puolueessa huolta, että jokainen tietää, miten nämä asiat hoidetaan lakia noudattaen.

– Jotta rahoitusta saa, on oltava aktiivinen, hän jatkaa.

– Kukaan ei ole tullut tyrkyttämään rahaa kampanjaan, vaan itse olen sitä hakenut. Olen lähestynyt tuttuja ihmisiä sekä laajasti eri yrityksiä ja yhdistyksiä.

Yksi Koposen tukijoista on ollut markkinatalousmyönteisiä ehdokkaita tukeva Pro Markkinatalous, jonka hän pyydettäessä nimeää esimerkiksi.

Koponen on markkinatalousmyönteinen.

– Olen ollut yrittäjä. Suomen kannalta on merkittävä asia, että saamme pienistä ja keskisuurista yrityksistä kasvua, mikä tuo työtä ja vaurautta Suomeen.

– Vaalirahoituksen pyytäminen ei ole mieluisaa hommaa. Se on osa tätä työtä, jotta voin viedä itselle, äänestäjilleni ja puolueelle tärkeitä asioita eteenpäin.

Joitakin tuhansia euroja itsekin kampanjoihinsa sijoittaneen Koposen mielestä perussuomalaisten kannattaa toimia, kuten muutkin puolueet tekevät.

– En näe mitään järkeä siinä, että antaisimme muille puolueille etua, emmekä hakisi rahoitusta kampanjointiin yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Perussuomalaisten ehdokkaille ja sen järjestökentälle on annettu kolmanneksi vähiten valtiollisen puoluetuen ulkopuolista rahoitusta 2010- ja 2020-luvuilla.

– Fakta on, että rahalla saa kampanjaan lisää näkyvyyttä.

Katto suojaa 

Sellaista kehitystä Koponen ei halua Suomeen, että raha ratkaisisi suuren maailman malliin, ketkä pääsevät kiinni vallan kahvaan.

Budjettien haitari on jo nykyisellään todella iso, nollasta alkaen.

– Sitä voidaan miettiä, että olisiko oltava jokin katto vaalibudjeteille ja tehtäisiin uudet ja yhteiset pelisäännöt.

Koponen ainakin kannattaa budjettikattojen harkintaa ja asian selvittämistä.

– Olen huolissani, jos rahoituksen merkitys korostuu liikaa vaaleissa. Rahoituksessa olisi oltava jonkinlaiset rajat EU-vaaleille, eduskuntavaaleille sekä kunta- ja aluevaaleille. Se on oma keskustelunsa.

Raha ei ainakaan nykyisin yksin ratkaise.

– Toki se työ, mitä itse tehdään, on tärkeintä.

Hetki liikunnalle

Kanta-Hämeeseen ja Ypäjälle vuosi sitten muuttanut Koponen on ehdolla kuntavaaleissa. Päätöksenteko kunnissa edistää erityisesti kuntalaisten asioita, mutta se luo pohjaa myös terveelle kansantaloudelle.

Tästä esimerkkinä on liikkumattomuus, joka maksaa yhteiskunnalle 3–5 miljardia joka vuosi, Koponen lisää.

– Kansantaudit yleistyvät. Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta kansalaisten on oltava jonkinlaisessa kunnossa. Liikunta on todella tärkeää myös kasvavien mielenterveyden ongelmien ratkaisijana.

Liikkumista koskevat asiat eivät ole helppoja, koska maailma on muuttunut. 

– Jos ajatellaan omaa sukupolveani, niin leikimme pitkät päivät ulkona ja pelasimme välitunneilla, vuonna 1982 syntynyt Koponen muistelee.

Kaikkia ratkaisuja ei voi vain kopioida entisestä ajasta tähän päivään.

Kunnilla on isoja mahdollisuuksia edistää kansalaisten liikkumista ja terveyttä, uusillakin tavoilla.

– Kunnat vastaavat muun muassa liikuntatiloista, ulkoilureiteistä, kouluruuasta.

Liikutko itse aktiivisesti, Ari Koponen?

– Joka päivä täytyy löytyä edes hetki aikaa liikkua.

Vantaalaisen Korson Palloseuran kasvatti ei ole unohtanut jalkapalloakaan.

Eduskunnan jalkapallojaostossa Koponen kertoo olevansa muiden kansanedustajien kanssa yhtä joukkuetta ja ilman puoluerajoja kuin Korsossa aikoinaan.

Perheillä valtaa

Lasten ja nuorten hyvinvointia Koponen on pyrkinyt edistämään myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.

– Tulemme kieltämään puhelimet oppitunneilla. Sen lisäksi kuntien on tärkeää kirjata puhelinten kiellosta myös välitunneilla.

– Uudistuksella annetaan kaikille mahdollisuus oppia. Uskon, että tämä on yksi hyvä päätös ja askel oikeaan suuntaan, jotta oppimistuloksetkin kääntyvät nousuun.

Nuoret ovat itsekin havainneet jatkuvasta uutistulvasta ja sosiaalisesta mediasta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, Koponen lisää. 

– Sitä on tutkittukin, miten iso osa 14–15-vuotiaista tytöistä on sosiaalisessa mediassa, vaikka he eivät haluaisikaan olla siellä.

– Ei me sosiaalista mediaa saada pois, mutta nyt koulupäivä saadaan rauhoitettua. Tässä asiassa tarvitaan myös perheitä mukaan.

Ypäjän hevosopisto tuo kuntaan elinvoimaa, työtä, tunnettavuutta, oppilaita ja kilpailuja, iloitsee Ari Koponen. Kuva: Ari Koposen arkisto