Arto Haveri ESS:ssa: Itsehallintoalue lisää maakuntapoliitikon valtaa
Joukkoliikenne on yksi asioista, joka maakunnalliseen päätöksentekoon tullessaan voi lisätä maakuntapoliitikon valtaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Uusien itsehallintoalueiden myötä maakunnalliset luottamustehtävät tulevat poliittisesti houkutteleviksi, arvioi kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Etelä-Suomen Sanomissa sunnuntaina.
Haveri arvioi houkuttelevuuden kasvavan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi mukaan päätöksentekoon tulee energiapolitiikkaan, kaavoitukseen ja joukkoliikenteeseen liittyviä asioita.
Haveri ennakoi, että maakuntatasolle tulee 50-10 hengen suuruiset valtuustot, ja pitää mahdollisena että maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajuuksista tulee päätoimisia.
ESS:n niin ikään haastattelema emeritusprofessori Aimo Ryynänen näkee vaalioikeuden rajaamisen mahdollisesti tarpeellisena maakuntien tullessa uudeksi päätöksenteon tasoksi.
– Se selkeyttäisi päätöksentekoa. Ainakin ministerien ja kansanedustajien istumista maakunta- ja kuntatason päätöksenteossa pitäisi rajata. Kunnallinen itsehallinto on kuitenkin valtiokoneistosta erillinen ja itsehallinto tarkoittaa omavastuista päätöksentekoa. Onko se enää sellaista, jos paikalle tulee valtion edustaja? Ryynänen pohtii.
Näyttää siltä, että demokratia ja yksittäisen kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa omaan kuntaan tuleviin palveluihin heikkenee Sipilän mallissa.
Nykyisissä Manner-Suomen 18 maakunnan sisäisissä kuntayhtymissä on perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten edustajat 100-varmasti jokaisesta maakunnan kunnasta.
Sen sijaan Arto Haverin mallissa monet kunnat, niiden asukkaat, joilla on perustuslaillinen asema, jäävät ilman maakunnallista edustajaa, vaikka kysymys on kunnan verovelvollisten rahoittamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Älkää sanoko, että ei ole enää kysymys asukkaiden rahoista! Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa loukkaavaan esitykseen vuoden kuluttua.