Miten viime vuosien isot uudistukset ovat muuttaneet toimintoja, taloutta, johtamista ja asukkaiden elämää 40 kunnassa? Uudessa ARTTU-tutkimusohjelmassa on luvassa tilastojen perusteella analyysia jo tapahtuneesta kehityksestä, ja sen perusteella myös arviota ja ennusteita tulevista vuosista. Tutkimusaineisto kootaan vuosina 2014-2018.

Järjestyksessä toisen ARTTU-tutkimusohjelman aloitusseminaarissa 9. joulukuuta Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma piti hienona sitä, että tutkimukset pystyvät luotaamaan kuntien kehitystä ja muutoksia pitkältä ajalta; ensimmäinen tutkimusohjelma KuntaSuomi 24 alkoi 20 vuotta sitten

Hän myös korosti, että tutkimuksessa mukana olevat 40 kuntaa eivät ole satunnainen kuntajoukko, vaan muodostavat edustavan mini-Suomen, josta saatavat tiedot on yleistettävissä koko kuntakenttään. Yhtenä esimerkkinä se, miten lakimuutokset ovat vaikuttaneet erilaisiin kuntiin.

Tutkimus tuo Mäki-Lohiluoman mukaan myös vastauksen siihen, miten erilaisia kunnat voivat olla.

– Ei ole olemassa standardikuntaa, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Pitkäaikaisarvioinnit paljastavat muutosten suuruuden, mitä on vaikea muuten nähdä. Siitä esimerkkinä Mäki-Lohiluoma nosti siirtymisen kohti päätoimisia luottamushenkilöjärjestelmää.

Erityisasiantuntija Arto Koski esitti ARTTU-startissa vakavia kysymyksiä tutkimuksen vastattavaksi: Onko todellisuudessa kehityksessä kyse niin sanotuista ilkeistä ongelmista, joihin ei ole helppoja vastauksia, tai ei lainkaan vastauksia? Vaikeuttavatko kuntien suuret keskinäiset alueelliset erot valtakunnallisten uudistusten valmistelua ja toteutusta? Onko kunnat pakotettu siirtymään uusiin suuriin uudistuksiin edellisistä muutoksista rasittuneina ja ilman ”yhdistävää silta”? Onko yksi hallituskausi liian lyhyt aika suurten ja vaikeiden valtakunnallisten uudistusten valmistelulle?

Professori Pentti Meklinin mukaan uudistusten talousvaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä. Kunnat voivat uudistua muutenkin kuin tekemällä kuntaliitoksia, hän sanoi.

Talouden osalta tutkimusohjelmassa on tavoitteena hahmottaa uudenlaista kuntatalouden dynamiikkaa ja tehdä kuntien ja kuntaryhmien talousprofiilia. Useiden vuosien tilinpäätöslukujen avulla luodaan myös kehitysanalyysiä.

Artun kuntalaistutkimus toteutetaan Artun tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ensi vuonna. Laaja aineisto kootaan paperitutkimuksena 32 000 kuntalaiselta. Jokaista Arttu-kuntaa kohti haastatellaan 250-1 900 kuntalaista. Alaikäraja on 18 vuotta, yläikärajaa ei enää käytetä.

Artun tavoitteet ja tutkimuskunnat

Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-arviointitutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelma käynnistyy vuodenvaihteessa, ja se kestää alkukevääseen 2018 saakka.

Tutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 40 kuntaa. Ohjelma on jatkoa 2008­–2012 toteutetulle vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle.

– Arviointitutkimusohjelma tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tietoa yhtäältä kuntiin kohdistuneiden ja kohdistuvien uudistusten ja toisaalta kuntien itse toteuttamien uudistusten seurauksista, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet muun muassa kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, kuntatalouteen sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Osana tutkimusohjelmaa on jo tänä syksynä käynnistynyt kuntauudistusten valmisteluprosessien arviointitutkimus yhteistyössä Tampereen ja Lapin yliopistojen tutkijaryhmän kanssa. Alkuvuonna 2015 toteutetaan laaja kuntalaistutkimus, joka selvittää kuntalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä muun muassa kunnallisista palveluista, päätöksenteosta sekä osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Laajana yhteistyönä toteutettavaan ARTTU2-arviointitutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 40 erityyppistä ja erikokoista kuntaa eri puolelta Suomea. Tutkimuskunnat ovat seuraavat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Tutkimusohjelman rahoittajina toimivat Suomen Kuntaliitto, osallistujakunnat, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä muita ministeriöitä.

Linkki ARTTU2-ohjelman aloitusseminaarin taustamateriaaliin: ARTTU_09122014

ARTTU-ohjelmaan liittyvä professori Pentti Meklinin haastattelu Kunta.tv:ssä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*