Kuva: Pixabay

Tiedolla johtamisen keskustelu supistuu usein päätöksenteon tueksi tuotettavan tiedon tuottamiseksi. Julkisen sektorin uudistuksissa kyse on kuitenkin huomattavasti isommista kysymyksistä kuin raportoinnista ja indikaattorien rakentamisesta. Tiedolla johtamisella rakennetaan yhteiskunnallista kyvykkyyttä. Tiedolla johtamisessa kyse on tuloksellisesta toiminnasta ja sen tukemisesta.

Tiedolla johtaminen on yksi toiminnan ohjausmekanismi, jonka avulla kannustetaan ja rajoitetaan käyttäytymistä. Tiedolla johtamista määrittää organisaatiorakenne sekä käytössä olevat johtamisjärjestelmät, -prosessit ja -käytännöt. Näiden lisäksi organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi tiedolla johtaminen organisaatiossa muodostuu. Tästä on tiedolla johtamisen keskustelussa kuitenkin puhuttu varsin vähän.

Haasteeseen tartuttiin valtiovarainministeriön digikannustinavustusta saaneessa Ei tuurilla vaan tiedolla -hankkeessa, jossa ovat mukana Heinola, Orimattila, Asikkala ja Hollola. Hankkeen tavoitteena on luoda kunnille yhteisiä malleja ja toimintatapoja johtamiseen ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon tunnistamiseen, keräämiseen ja käyttöön. Samalla yhdenmukaistetaan tiedon syntymisen prosesseja ja tuetaan tiedolla johtamisen ja ennakoinnin kehittymistä.

Hankkeen järjestämässä koulutuspäivässä professori Harri Laihonen Itä-Suomen yliopistosta alusti ensin tiedolla johtamisesta, jonka jälkeen pohdittiin noin 40 hengen voimin Teams-työryhmissä, mistä tiedolla johtamisen kulttuurissa ja osaamisissa on kyse.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Tiedolla johtaminen on yhteinen savotta – ei yhden tiimin tai projektin show

Aamupäivän alustuksen keskeisenä viestinä oli tiedolla johtamisen organisaatiofunktiot läpäisevä luonne. Mikäli organisaatio pyrkii tuottamaan laadukkaita palveluita yhä moninaisempiin odotuksiin, on saumaton tiedonkulku tälle välttämätön edellytys.

Professori Laihonen korosti alustuksessaan, että tiedolla johtamista ei voi vastuuttaa tai ulkoistaa talousosastolle, henkilöstöosastolle tai tietohallintoon. Jokaisella organisaation toiminnolla ja yksilöllä on oma tärkeä näkökulmansa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa – ja sen mukaisesti myös oma tietopohjansa. Tiedolla johtamisessa tieto yhdistyy ja jalostuu.

Tiedolla johtamisen kulttuurista keskusteltaessa työpajaosuuteen osallistuneet kunta-alan tietojohtajat korostivat kulttuurin tavoitteellisuutta – oleellisen tiedon tunnistamista ja hyödyntämistä. Tämä edellyttää yhteistä ymmärrystä strategiasta ja tavoitteista. Mukana seuraavat tarve rajaamiselle, eli poisvalinnoille, sekä yhteismitallisuudelle ja mittareille.

Keskeisenä huolena oli, että ’eurot ajaa edelle’ ja ohjaavat liian vahvasti kulttuurin rakentumista.

Vakkala ja Syväjärvi (2020) ovat tarkastelleet tietokulttuurin ulottuvuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa ja toteavat tuloskeskeisen kulttuurin elävän vahvasti. Samassa tutkimuksessa hyvän tietokulttuurin tärkeimmät edistäjät olivat ilmapiirin avoimuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus sekä helppo tiedon saatavuus ja käytettävyys.

Samat teemat toistuivat työpajassa. Tiedolla johtamisen kulttuurin ajureina pidettiin vuorovaikutteisuutta, avoimuutta ja yhteistä keskustelua. Keskeisimmät esteet puolestaan liittyivät tiedon pirstaleisuuteen, tiedon panttaamiseen ja yleiseen muutosvastarintaan sekä kyseenalaistamiseen. Lisäksi työpajassa esiin nousivat organisaation osien erilaiset kulttuurit ja suhtautuminen tietoon.

Uudet roolit, uudet osaamiset

Toinen yhteisen oppimisen työpaja keskittyi tiedolla johtamisen osaamispohjaan. Esiin nousi mielenkiintoisella tavalla yksinkertaisia perusasioita.

Innostuminen, datanlukutaito ja sosiaaliset taidot. Onko niin, että mittaroinnin ja teknologian huumassa olemme unohtaneet jotain hyvin tärkeää?

Lisäksi keskusteluissa peräänkuulutettiin hahmotuskykyä ja olennaisen tunnistamista. Toisen arvostamista ja tilan antamista, yhteistyötä ja osallisuutta. Viestintää, sitoutumista ja uskallusta.

Väistämättä nousee mieleen kirjailija T.S. Elliotin kysymykset, jotka on yhdistetty myös tietojohtamiseen:  

Missä on viisaus, jonka olemme hukanneet tietoon? Missä on tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon?”.

Viimeaikainen teknologinen kehitys, tiukka julkisen talouden kehys ja ratkaistavien ongelmien monimutkaisuus haastavat jokaisen julkisen sektorin työntekijän. Kyse ei ole vain uusista työn teon tavoista vaan uudesta tavasta ajatella työtä, kuntaa tai julkista sektoria laajemmin sekä näiden perustehtäviä.

Muutoksessa syntyy uusia rooleja, uusia toimenkuvia ja uudenlaisia organisaatioita.

Tarvitaan uudenlaisia osaamisia ja uudenlaista tietoa. Tulevaisuus rakennetaan päätöksillä, jotka tehdään tänään. Ei ole vähäpätöistä pohtia mihin osaamiseen ja tietoon nämä päätökset perustuvat.

Tiedolla johtaminen koskettaa kuntakenttää myös tulevaisuudessa

Tiedolla johtamisen keskustelua käydään tällä hetkellä vahvasti tulevaisuuden hyvinvointialueisiin liittyen. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää pitää tapetilla myös tulevaisuuden kuntien perustehtävät. Tiedolla johtaminen koskettaa kuntia myös tulevaisuudessa.

Ei tuurilla vaan tiedolla -hankkeen piloteiksi tai painopistealueiksi on valittu ”ilmasto- ja ympäristötyö”, ”työllisyys”, ”kuntalaisten hyvinvointi” ja ”työkykyjohtaminen”. Näissä tehtävissä katsotaan jo tulevaisuuteen ja rakennetaan sellaista kyvykkyyttä, joka kantaa pitkälle ja tukee tulevaisuuden sivistyskuntien perustehtäviä.

Hallitusohjelman kannessa lukee isolla ”Osallistava ja osaava Suomi”. Tämä on hyvä ohjenuora tiedolla johtamisen keskusteluihin. Ei unohdeta, että taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden ohella julkisen sektorin tärkeitä päämääriä ovat myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

Kirjoittajat:

Professori Harri Laihonen. Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Tietohallintopäällikkö Vesa Huttunen, Hollolan kunta

Hallinto- ja kehitysjohtaja Hanna Hurmola-Remmi, Heinolan kaupunki

Erityisasiantuntija Tuula Nurminen, Hollolan kunta

Lähde:

Vakkala, H. & Syväjärvi, A. (2020) Tietokulttuurin ulottuvuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa – vuorovaikutteisen tiedolla johtamisen haaste, Hallinnon tutkimus, 39(2), 122-139.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*