Kuva: Ville Miettinen
EU valmistautuu tulevaisuuteen ilman Isoa-Britanniaa ja Iso-Britannia tulevaisuuteen ilman EU-jäsenyyttä.

BRYSSEL – Britit eivät ole kypsiä Brexitistä puhumiseen, he ovat kipeitä sen takia, sanoo Doreen Huddart.

Huddart on koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja hän on liberaalidemokraattien kaupunginvaltuutettu Newcastlessa ja vaikuttaa Euroopan alueiden komiteassa Ison-Britannian valtuuskunnassa ALDE-ryhmän jäsenenä.

Huddart muistuttaa, että brexit vaikuttaa jo brittien terveyteen, se uuvuttaa olemalla jatkuvasti uutisissa.

– Ihmisiä hoidetaan brexitpsykoosin takia. Ihmiset ovat tolaltaan eivätkä tiedä mitä tehdä.

– Ahdistuneisuutta on enemmän brexitin takia, Huddart sanoo.

Lokakuun alussa lääketieteen julkaisu British Medical Journal julkaisi tapausselostuksen nelikymppisestä miehestä, joka oli tuotu sairaalaan psykoottisessa tilassa vähän Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen. Lehden mukaan oireiden taustalla oli äänestystulos ja sen herättämä ahdistus. Miehellä oli tosin ollut vastaavanlainen, lievempi, kohtaus 13 vuotta aiemmin.

– Se on radiossa, televisiossa lehdissä ja radiossa, televisiossa, lehdissä, useita kertoja päivässä, seitsemän päivää viikossa – ja on ollut näin useiden vuosien ajan, kansanäänestyksestä asti. Ihmiset ovat uuvuksissa ja riitelevät edelleen, Doreen Huddart sanoo.

Jatkoaikaa ja uudet vaalit?

Alkavalla viikolla selvinnee, saako Britannia uutta jatkoaikaa EU-erolle. Tämänhetkinen eron hetki on 31. lokakuuta klo 23 Greenwichin aikaa, mutta uusi lykkäys on mahdollinen.

– Jos saamme jatkoaikaa, emme siltikään vielä tiedä, kuinka pitkäksi aikaa ja millä ehdoilla, Huddart sanoi viime viikolla Kuntalehdelle Brysselissä.

– Ehtona voi olla, että meidän on liityttävä muiden 27 jäsenvaltion kanssa budjettijärjestelyihin. Se ei ole ongelma minulle, koska haluan pysyä EU:ssa, mutta se on ongelma hallituksen niille jäsenille, jotka haluavat ulos EU:sta.

Huddart pitää lähes varmana, että uusi lykkäys johtaa uusiin vaaleihin, mikä puolestaan voisi muuttaa koko asetelmaa.

– Kansa ei ole jakautunut vain Brexitin takia, vaan myös sen takia, mitä poliittista puoletta äänestäisi, Huddart sanoo.

– Oikeistolainen Brexit-puolue on vahvistunut, on konservatiivinen puolue joka sanoo että haluaa ulos EU:sta, ja on työväenpuolue joka tavallaan haluaa ulos ja tavallaan ei.

Huddartin oma puolue liberaalidemokraatit haluaa perua Brexitin ja pysyä EU:ssa.

Brexitin peruminen on ainoa hyvä ratkaisu, sanoo Doreen Huddart – ja myöntää sen olevan melko epätodennäköistä. (Kuva: Ville Miettinen)

Hallitus: Kunnat avainasemassa

Syyskuussa poliittisesti riippumaton ajatuspaja Resolution Foundation julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan brittihallituksen tulisi varata 60 miljardia puntaa (n. 66 mrd €) sopimuksettoman eron aiheuttamista seurauksista selviämiseen.

Doreen Huddart kertoo, että paikallinen kauppakamari on arvioinut brexitin negatiiviset taloudelliset vaikutukset suurimmiksi juuri Koillis-Englannissa, joka kuuluu Britannian köyhimpiin alueisiin.

Hiilikaivosteollisuuden hiipumisen ja talouskriisien seurauksia on paikattu ja kaupunkeja ja alueita elvytetty merkittävästi juuri EU-rahoilla.

Huddartin mukaan hallitus ei ole luvannut taloudellista tukea brexitistä selviämiseen. Muutenkin lupaukset ja käytännön toimet sopeutumista varten ovat epämääräisiä.

Elokuussa hallitus patisti kuntia valmistautumaan ”missä tahansa olosuhteissa” tapahtuvaan brexitiin ja ilmoitti antavansa kunnille 20 miljoonaa puntaa valmisteluun.

– Paikallishallinnolla on elintärkeä rooli Brexitin onnistumisessa, sanoi kunta- ja aluehallinnosta vastaava ministeri Robert Jenrick.

Paikallishallinnon liitto Local Government Association (LGA) on muistuttanut erityisesti sote-sektorin haasteista. Britannian valtion tarkastusviraston (National Audit Office, NAO) tuoreen selvityksen mukaan on edelleen mahdoton arvioida, mitä tapahtuu maan rajoilla eropäivänä. Tämä on herättänyt huolta mm. lääkkeiden riittävyydestä. Käytössä olevasta 12 000 eri lääkkeestä noin 7 000 tulee EU:sta.

– Kunnat ovat huolissaan siitä, että mahdolliset lääkevajaukset vaikuttavat merkittävästi kunnallisiin palveluihin, joita käyttävät kaikenikäiset ja kaikenkuntoiset kuntalaiset, LGA:n Brexit-yksikköä johtava Kevin Bentley sanoi muutama viikko sitten.

Bentely muistutti, että tämä luo lisäpainetta ennestään hauraalle sosiaalihuollolle. Erityisesti kunnallisten aikuissosiaalipalvelujen kysyntä on Englannissa rajussa kasvussa, Bentley muistutti.

Doreen Huddartin mukaan hallituksen tuki on ollut vaatimatonta.

– Kunnat saivat hieman rahaa Brexitiin valmistautumista varten. Sillä sai palkattua yhden henkilön kahdeksi päiväksi viikossa keskustelemaan liike-elämän kanssa tulevasta, Doreen Huddart sanoo.

Paras ratkaisu tilanteeseen olisi Huddartin mukaan olisi Brexitin peruminen – hän tosin myöntää sen olevan melko kaukaa haettua.

– Johnson voi julistaa uudet vaalit, vaikka pyytäisikin jatkoaikaa Brexitille. Uudet vaalit voisivat olla marraskuun lopulla, Huddart miettii.

Rakentavaa keskustelua syyttelyn sijaan

David Simmonds, konservatiivien Lontoon Hillingdonin kaupunkipiirin valtuutettu, äänesti EU-kansanäänestyksessä unionissa pysymisen puolesta.

– Mielestäni Britannian historiallisten kauppasuhteiden ja oman EU-toiminnasta saamani kokemuksen perusteella paras vaihtoehto oli pysyä EU:ssa.

Äänestys suoritettiin, ja nyt on löydettävä paras tapa edetä, Simmonds sanoo. Tällä hetkellä tuo paras tapa on epämääräinen, ei vähiten myrkyllisen ilmapiirin vuoksi.

– Irlannissa On vanha sanonta ”Wherever you want to go, I wouldn’t start from here”, Simmonds viittaa lähtökohtiin ja askelmerkkeihin Brexitiin sopeutumisessa.

Nykyasetelma ei näytä otolliselta rakentavalle keskustelulle. Sellaista tulisi kuitenkin käydä.

– Kansanäänestyksen luonne on luonut suuren osan ongelmista, joiden kanssa painimme. Mutta näyttää selvältä, että taloudessa, kansainvälisessä kaupassa ja ympäristöasioissa tarvitsemme enemmän yhteistyötä eurooppalaisten naapuriemme kanssa.

Simmonds uskoo, että järkevä tapa erota EU:sta on löydettävissä.

– Meidän on osallistuttava keskusteluihin rakentavasti sen sijaan että syyttelisimme toisiamme vaikeuksista tässä erittäin monimutkaisessa kansainvälisessä suhteessa.

Kun Britannialle viime keväänä myönnettiin pian päättyvä lisäaika EU:sta lähtemiselle, alueiden komitean brittijäsenet olivat jo ehtineet pitää läksiäisiä, antaa ja saada läksiäislahjoja. Lähtö viivästyi, ja David Simmonds edustaa edelleen ECR-ryhmää alueiden komiteassa. (Kuva: Ville Miettinen)

Myös järkevän keskusteluyhteyden löytyminen on mahdollista, Simmonds uskoo.

– Yksi syy sille, miksi edelleen käyn alueiden komitean kokouksissa ovat taustakeskustelut, joista saatava tieto on tärkeää, kun päätöksiä tehdään. Ihmiset, joilla on pyrkimys rakentavaan ratkaisuun, on pidettävä neuvottelupöydän ääressä.

Myös Lontoossa Brexitin haittavaikutukset – tai toisaalta sen avaamat mahdollisuudet – määräytyvät mahdollisen sopimuksen luonteesta, David Simmonds sanoo.

– Yksi merkittävä kysymys on, miten käy Lontoolle talouselämän ja euroilla tehtävien arvopaperikauppojen selvittämisen keskuksena.

Ihmisten ja politiikan jakautuminen leireihin ei Simmondsin mukaan näy Lontoon paikallispolitiikassa.

– Mielestäni paikallishallinto on aina keskittynyt enemmän asioihin jotka jaamme kuin niihin joista olemme eri mieltä.

Ratkaisuvaihtoehtojen ääripäät – kauhuskenaariot ja unelmaratkaisut – on helppo kuvitella, mutta ulospääsy pitäisi löytyä niiden väliltä, Simmonds sanoo.

– EU menee eteenpäin ilman Isoa-Britanniaa. Parasta olisi saavuttaa mietitty, yhtenäinen lopputulos, jossa jokapäiväiseen elämään vaikuttavat sitoumukset on säilytetty.

– Britannian on varmistettava, että meillä on sopimus, jotta voimme jatkaa hyvässä hengessä. Meidän pitää myös ymmärtää, että muutoksia on tapahtunut muuallakin. Meidän on vietettävä hieman aikaa yhdessä ymmärtääksemme toistemme näkemyksiä.

”Vaikeudet ovat hinta joka Brexitistä kannattaa maksaa”

Judith Wallace vaikuttaa kuntapolitiikassa Doreen Huddartin naapurissa, North Tynesidessa – ja on täysin eri linjoilla kuin Huddart.

– Olen vakuuttuneempi kuin koskaan, että EU:sta lähtemisen puolesta äänestäminen oli oikein.

Wallacen mukaan vuosikymmenet EU:ssa ovat osoittaneet, että se mikä alkoi kauppaliittona on muuttunut liikaa muuksi. Häntä harmittaa, että Brexit-kansanäänestyksen kansalaisille luvannut entinen pääministeri David Cameron ei onnistunut neuvottelemaan sellaista uudistusta, joka olisi pitänyt Britannian pelkässä kauppaliitossa.

– Britannia teki rahaa maailmanlaajuisella kaupalla aiemmin historiansa aikana ja tekee niin tulevaisuudessa. Jos EU olisi kauppaliitto jossa olisi mahdollisimman vähän esteitä, ihmiset olisivat sen puolella.

Sen sijaan EU:sta on tullut entistä enemmän liittovaltio, joka puuttuu Britannian asioihin yhä enemmän, direktiivit ovat lisääntyneet, kustannukset ovat valtavat, Wallace luettelee.

– Se ei ole sitä, mihin sitouduimme 1970-luvulla.

Hallitus toisensa jälkeen on luovuttanut lisää valtaa Euroopan unionille ilman että ihmisiltä kysyttiin. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä ihmiset tajusivat, että emme ole enää omista asioistamme päättävä demokratia, ja ihmiset päättivät lähteä Euroopan unionista, Judith Wallace sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Wallace sanoo kuulleensa monien EU:ta kannattaneidenkin ihmisten mielipiteen kääntyneen sen takia, miten EU on kohdellut Britanniaa kansanäänestyksen jälkeen.

– EU ei ole halunnut kuulla, mitä Britannia on yrittänyt sanoa. En näe Theresa Mayn tehneen erityisen hyvää työtä neuvottelussa, mutta sen jälkeen kun Boris Johnson aloitti pääministerinä, EU on käyttäytynyt täysin vähättelevästi hänen ehdotuksiaan kohtaan.

Wallacen mielestä Johnson on hoitanut Brexit-neuvotteluja paremmin kuin May.

– Ehdottomasti. Valitettavasti Theresa May äänesti EU:hun jäämisen puolesta. Hän näki tehtävänsä vahinkojen minimoimisena, kun taas EU:sta lähtemistä kannattanut Johnson näkee tämän valtavana mahdollisuutena Isolle-Britannialle kaupankäynnin laajentamiselle maailmanlaajuiseksi. Emme halua olla Englanti osana EU:ta, vaan haluamme olla Britannia osana maailmaa.

Siinä missä Doreen Huddart arvioi monen äänestäneen lähtemisen puolesta tietämättä seurauksista, Wallacen mielestä kansalaiset tiesivät täysin, mistä äänestivät.

– Tietoa tulvi enemmän kuin missään muussa kampanjassa aiemmin. Ja oman kokemukseni mukaan ihmiset olivat erittäin kiinnostuneita keskustelemaan. Puhuttiin, mitä käy ympäristöasioille, mitä maahanmuutolle, työllisyydelle, mitä maanviljelylle, mitä ruokamääräyksille, mitä kalastukselle.

-Kalastus oli vakava aihe. Kalateollisuutemme kukoisti, kunnes liityimme EU:hun. Se on murskattu EU-politiikalla, totaalisen murskattu. Nykyään se on enemmänkin museo kuin kukoistava elinkeino.

Wallace ei myöskään niele väitettä, että Koillis-Englantiin, jossa EU-rahoilla on tuettu useita merkittäviä kehityshankkeita, iskisi erityinen lamaannus, kun EU:n taloudellinen tuki loppuu.

– Näen rahat osaksi omana rahanamme, joka on kierrätetty EU:n kautta. Olemme olleet joka vuosi nettomaksaja EU:ssa. Ihmiset menevät ulkomaille ja katsovat muiden maiden täydellisiä maanteitä ja miettivät, mitä järkeä on rahoittaa veroillamme muiden maiden älykkäitä teitä, kun omat tiemme eivät ole kunnossa.

Wallace uskoo, että Boris Johnson todella haluaa sopimukseen EU:n kanssa, mutta itse hän olisi ”täysin tyytyväinen” myös sopimuksettomaan eroon.

– Britit äänestivät lähtemisestä, eivät sopimuksesta.

Sopimukseton ero EU:sta voi merkitä Britannialle suuria taloudellisia vaikeuksia. Viime viikolla poliittisesti riippumaton ajatuspaja Institute for Fiscal Studies arvioi tutkimuksessaan, että velkamäärä kipuaisi korkeammalle kuin koskaan sitten 1960-luvun.

Judith Wallace ei ole huolissaan sopimuksettoman eron seurauksista.

– Aluksi voi olla väliaikaisia hankaluuksia, mutta se hinta kannattaa maksaa siitä, että Britanniasta tulee taas itsevaltainen demokratia. Olen täysin valmistautunut lähtemään ilman sopimusta lokakuun lopussa.

“Musertava vaikutus”

Newcastlesta pohjoisempana, Skotlannin East Renfrewshiren kuntapoliitikkona toimiva ja alueiden komitean EA-ryhmässä istuva Tony Buchanan on täysin toisenlaisissa tunnelmissa.

Brexitillä on musertava vaikutus koko Skotlantiin, Buchanan sanoo.

– Satatuhatta työpaikkaa voi mennä, merkittävä isku taloudelle, ihmisten liikkuvuus kärsii, Buchanan luettelee.

– Skotlanti tarvitsee lisää ihmisiä.

Merkittävänä iskuna Buchanan pitää rahahanojen sulkeutumista. Raha joka tulee takaisin EU:sta UK:hon on korvamerkitty alueiden ja yhteisöjen auttamiseen ja on auttanut syrjäseutuja pitämään kiinni palveluista, infrasta, työllisyydestä, Buchanan sanoo.

– Britannian hallitus ei ole antanut takeita, että rahoitus jatkuisi samalla tasolla tai olisi korvamerkittyä noille alueille.

Skotlannissa jokainen äänestysalue äänesti EU:hun jäämisen puolesta. Buchananin mielestä Skotlannissa ei ole nähty samanlaista jakaantumista leireihin kuin Englannissa Brexit-riitelyn vuoksi.

– Ihmiset tajusivat että EU:sta lähtö olisi huono idea ja tajusivat EU:n tuomat edut. Se ei tarkoita, että EU:ta pidettäisiin täydellisenä. Mutta lähtö siitä ei ratkaise mitään.

Tulevalta huippukokoukselta Buchanan ei odota suuria.

– En odota mitään tulosta hallitukselta, jota ohjaa ideologia, joka ei aja suuren enemmistön etua ja joka on käytännössä valehdellut ihmisille päästäkseen tähän tilanteeseen.

Buchananin mielestä Skotlannin tulisi olla itsenäinen. Vallan keskittyminen Lontooseen turhauttaa myös paikallishallinnon tasolla Skotlannissa, Buchanan sanoo.

– Uskon, että itsenäisyyskysymys nousee jälleen keskusteluun Brexitin takia. Toivon, että tulee toinen kansanäänestys ja Skotlanti päättää itsenäistyä – ja palata Euroopan unioniin.

Tony Buchanan pelkää brexitin vaikutusten olevan Skotlannille katastrofaaliset. (Kuva: Ville Miettinen)

Päivitys 17.10. klo 20.05: EU ja Britannian hallitus ovat sopineet muutoksista sopimukseen Britannian EU-erosta sekä poliittiseen julistukseen, joka koskee Britannian ja EU:n tulevaa suhdetta. Mikäli Britannian parlamentti hyväksyy uuden sopimuksen, Britannia eroaa ensimmäisenä maana EU:sta 31.10.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Niin kauan kuin osa briteistä antaa tukensa riidanhaastajille, yhtenä pahimmista Jeremy Corbyn, tilanne ei selviä. Mitä olen seurannut tuon tyypin esiintymisistä ja riehumisesta brexit- käsittelyjen yhteydessä, aina vain kaikkien ehdotusten ankaraa arvostelua, henkilöihin käyviä pilkkalauseita, mutta ei ainuttakaan rakentavaa ja yhteistyöhön tähtäävää ehdotusta. Riidankylvöön ja muiden arvosteluun kyllä kykenisi jokainen, mutta kokonaan toinen asia on tehdä kansakunnan hyväksi jotakin pysyvää ja hyödyllistä, on kokonaan toinen juttu.

    “Hallitus toisensa jälkeen on luovuttanut lisää valtaa Euroopan unionille ilman että ihmisiltä kysyttiin. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä ihmiset tajusivat, että emme ole enää omista asioistamme päättävä demokratia, ja ihmiset päättivät lähteä Euroopan unionista, Judith Wallace sanoo.” Näinhän on tapahtunut tosiasia, ja sellainen kansainyhteisö (eli LIITTOVALTIO) jota pitää pakolla yrittää pitää koossa hajoaa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Siitä on tarpeeksi esimerkkejä maailman historiassa ja ihan viime vuosiltakin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*