Controllerit, specialistit ja digitalkkarit tulivat kuntiin – ”Kouluterveydenhoitajasta voisi tulla #suomenparaskouluterkka”
Piirros: Matti Pikkujämsä
Pysyvätkö kuntalaiset jyvällä, mitä tekevät controllerit, specialistit ja digitalkkarit? Entä palvelumuotoilijat, hyvinvointikoordinaattorit ja elinvoimajohtajat?
Kunnissa on otettu käyttöön runsaasti uusia nimikkeitä. Historiaan jäävät vanhat tutut tittelit kuten keittäjät, kodinhoitajat, lastentarhanopettajat ja mikrotukihenkilöt.
Suomen kunnissa oli 7 700 nimikettä vuonna 2017. KT Kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan nyt niitä on enemmän, sillä uusia nimikkeitä tulee enemmän kuin vanhoja poistuu. Vanhat ja uudet nimikkeet elävät myös rinnakkain.
Väistyviin nimikkeisiin kuuluvat esimerkiksi kamreerit. Heitä on enää kourallinen. Sen sijaan vastaavia tehtäviä hoitavia controllereita on yli sata. Katoaviin kuuluvat myös kirjastoamanuenssit, kirjaajat, lähetit ja kunnansihteerit.
Konsulttiyhtiö Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti pitää useita kunnallisia nimikkeitä vähättelevinä ja huonosti työn sisältöä vastaavina. Toimiessaan Imatran henkilöstöjohtajana 2000-luvun alussa hän perusti kaupungin organisaatioon nimikeklinikan, jossa ihmisten nimikkeet muutettiin siihen suuntaan, mitä ihmisten oli tarkoitus saada aikaan.
– Erityisesti kaupungin puhelinvaihteenhoitajissa tapahtui iso muutos asiakasneuvojiksi. Se oikeasti muutti katseen suuntaa ylöspäin.
Utin mielestä kuntien ei pitäisi palkata ihmisiä ahtaasti tiettyihin ammatteihin, vaan työn pitäisi rikastua ja muuttua tehtävien mukana.
– Kouluterveydenhoitajasta voisi tulla #suomenparaskouluterkka ja nimikkeisiin voisi tulla lisää kokeilija- ja kehittäjänimikkeitä.
Teksti: Merja Ojansivu
Lue lisää aiheesta tuoreesta Kuntalehdestä. Jutussa kerrotaan, mitkä nimikkeet ovat jäämässä historiaan.
