Digikomitea voisi lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä

Päätöksentekoa avoimesti seuraava ”digikomitea” voisi lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä myös kunnassa, arvioi professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.

Digikomiteaa ehdotetaan Kantolan johtamassa selvityksessä, joka tarkasteli järjestöjen äänen kuulumista lakien ja säädösten valmistelussa.

”Digikomiteassa sekä hankkeita koskeva tiedonvälitys että kuuleminen tapahtuisi yhdessä paikassa samalla verkkoalustalla. Läpinäkyvyyttä vahvistettaisiin esimerkiksi interaktiivisilla aikajanoilla sekä tuomalla valmisteluun liittyviä vaihtoehtoja selkeästi esille ja kenen tahansa kommentoitavaksi. Digikomitea lisäisi myös järjestöjen vaikuttamistyön läpinäkyvyyttä”, ehdotuksessa sanotaan.

Käytännössä aikajanalta voisi nähdä esimerkiksi lainsäädäntöprosessiin liittyvät esitykset, ketkä prosessissa vaikuttavat ja antavat lausuntoja.

– Kuntatasolla voisi olla digikunta, joka jakaisi tietoa, miten päätöksenteko etenee, miten vaikutukset näkyvät, ketä on äänessä ja vaikuttamassa, Kantola sanoo Kuntalehdelle.

– Se lisäisi läpinäkyvyyttä, mikä antaisi eri tahoille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin.

 

Sähköiset palautteet
työllistävät kiireisiä valmistelijoita

 

Selvityksen tehneet Kantola ja Juho Vesa arvelevat, että digikomitea voisi helpottaa taakkaa, jonka virkamiehet kokevat syntyvän sähköisistä kyselyistä ja palautejärjestelmistä. Taakka koostuu muun muassa kiireestä. Laajojen kyselyiden tuottaman materiaalin purkaminen vie aikaa, ja kyselyt voidaan kokea hankalaksi, koska kiire on kova.

Kantola muistuttaa, että riittävän ajan varaaminen valmistelulle todennäköisestä helpottaa esityksen läpimenonmahdollisuuksia.

– Virkamiehistä enemmistö sanoo että kiire on liian kova. Tämä liittyy viime aikojen peruutettuihin uudistuksiin, Kantola arvioi.

Selvityksen mukaan virkamiehet eivät pidä verkkoa erityisen hyvänä välineenä vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa.

– Samaan aikaan kun verkkokuulemisen välineitä on kehitetty, virkamiehet suhtautuvat verkkokeskusteluihin negatiivisemmin kuin noin kymmenen vuotta sitten, selvityksessä todetaan.

Hyvin toteutettuna verkkokuuleminen voi kuitenkin toimia ja hyödyttää valmistelua, Saari ja Kantola kirjoittavat.

 

Nykyiset palautejärjestelmät
usein passiivisia

 

Viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä Kuntaliitosta pitää kannatettavana ajatusta digikomiteasta tai vastaavasta paneelista, kunhan se liitetään vaivattomasti valmisteluprosessiin ja tehdään myös osallistujille yksinkertaiseksi ja motivoivaksi.

– Keskustelu ja palaute myös keskustelijoille kannanottojen vaikutuksista on tärkeää, Seppälä sanoo.

Seppälä arvioi, että osallistumis- ja palautejärjestelmät ovat usein liian passiivisia – kansalaisten pitää olla hyvinkin aktiivisia löytääkseen akuutit ja kiinnostavat asiat.

– Etukäteen koottu paneeli tai rekisteröintiin perustuva ”hälytysjärjestelmä” helpottaa osallistumista. Kun se rakennetaan valmisteluprosessin osaksi, myös valmistelijoiden on helpompi käyttää vuorovaikutusta hyväksi.

Myös neuvotteleva virkamies Inga Nyholm valtiovarainministeriöstä pitää digikomiteaa mahdollisesti kokeilemisen arvoisena. Ylipäätään avoimen valmistelun ja läpinäkyvyyden lisäämisen keinojen pohtiminen on tarpeen niin ministeriöissä kuin kunnissa, Nyholm, kuntajohtamisen dosentti Tampereen yliopistossa, arvioi.

Uusi kuntalaki, joka monin osin tulee sovellettavaksi ensi valtuustokauden alusta, korostaa aiempaa lakia enemmän juuri valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta, prosessien eri vaiheissa aina suunnittelusta itse päätöksentekoon.

– Erityisen hyvää tuossa digikomitea-ajatuksessa on sekä vuorovaikutteisuus että se, että siinä valmistelun eri vaihtoehdot tuotaisiin näkyvämmin esille ja niistä saataisiin tietoon ja lopullisessa päätöksenteossa hyödynnettäväksi valistunut kansalaismielipide, Nyholm arvioi.

Lue myös:

Kuntademokratian kehityspäällikön väite: Suomi on osallistamiskoulutuksen kehitysmaa

Pohjois-Savon Auvinen: Demokratia saatava mobiiliin