Kuva: Ville Miettinen
Vanhusneuvoston tehtäväkenttä ulottuu kaikkiin niihin tehtäviin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elinolosuhteiden ja palvelujen kannalta. Vanhusneuvoston tehtäviin voi sisältyä muun muassa aloitteiden, kannanottojen ja lausuntojen tekeminen. Vaikuttamistehtävän hoitaminen edellyttää, että vanhusneuvosto saa hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista ja myös sen oma-aloitteinen rooli on tärkeä. Vanhusneuvosto ei ole kuntalain tarkoittama toimielin, joten sillä ei ole oikeutta tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä.

Useissa kunnissa ei toteudu lain edellyttämä vanhusneuvostojen kuuleminen päätöksenteossa, käy ilmi Eläkeliiton tekemästä kyselystä.

Kuntalain 27 §:n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Eläkeliitto kartoitti Vanhusneuvostoselvitys 2017–2018 -kyselyssään, miten neuvostot toimivat ja miten niiden toiminta näkyy tai kuuluu.

Eläkeliiton kyselyyn vastanneista neuvostojen jäsenistä kolmannes kertoi, ettei vanhusneuvosto ollut käsitellyt lain edellyttämällä tavalla vuosiarviointia eikä suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi.

Kaikilla vanhusneuvostoilla ei ollut niiden käytäntöjä ohjaavaa toimintasääntöä eikä näin ollen kunnallisen toimielimen asemaa.

– Laki velvoittaa antamaan vanhusneuvostolle mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneelle väestölle, Eläkeliiton järjestösuunnittelija Seppo Mustonen kertoo liiton tiedotteessa.

Mustosen mukaan vanhusneuvostoilla on suuri merkitys monissa ikäihmisille tärkeissä palveluissa. Tällaisia ovat asuminen ja kotipalvelu sekä laajaksi ongelmaksi muodostunut yksinäisyyden torjunta. Ikääntyneiden odotukset oikeudenmukaisesta kohtelusta ovat kasvaneet.

139 neuvostoa vastasi

Eläkeliiton tekemään vanhusneuvostokyselyyn vastasi yhteensä 139 vanhusneuvostoa. Vastausten mukaan 110 kunnassa oli toimiva vanhusneuvosto, 30:ssä se oli yhdistetty vammaisneuvostoon.

Kyselyn tuloksista ilmenee, että neuvostojen vaikutustoiminta on kohentunut. Toisaalta vanhusneuvostojen toiminnan tunnetuksi tekeminen on vielä haaste monessa kunnassa.

Eläkeliiton yhteenvedon mukaan yllättävän usein vanhusneuvosto sivuutettiin ikääntyneille tärkeissä terveys- ja sosiaaliasioissa. Tämä oli leimaavaa ns. sote-kuntayhtymien alueilla. Usein vanhusneuvoston kuuleminen on ollut muodollista ja viranhaltijavetoista.

Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia raportoi, että vanhusneuvosto ei ole osallistunut vanhuspalvelulain 5. pykälän mukaiseen vuosiarvioinnin käsittelyyn. Noin 30 prosentissa kunnista ei ole käsitelty 6. pykälän mukaista suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi.

Vastausten mukaan noin joka viidennessä kunnista vanhusneuvosto ei näkemyksensä mukaan pysty vaikuttamaan ikääntyneiden palveluihin tai elinoloihin.

Järjestäytyneitä kuullaan

Myönteisimpiä arviointeja kyselyyn saatiin vanhusneuvostoilta, joilla oli toimintasääntö ja muutenkin kunnallisen luottamuselimen tunnusmerkit, kuten oma määräraha ja kokouspalkkiot. Nämä vanhusneuvostot pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi suunnitelmaan ikääntyneiden tukemiseksi, kaavoitukseen sekä vuosiarviointiin. Moni kertoi, että vanhusneuvosto toimii aktiivisesti, ja kunnan edustajat ovat kiinnostuneita vanhusneuvoston toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä.

Heikompaa palautetta antaneissa vanhusneuvostoissa koettiin, ettei niitä kuultu. Asiat etenivät hitaasti, tieto ei kulkenut, eikä aloitteisiin saanut vastauksia. Yhteistyö kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ei toiminut odotetusti. Monet kokivat, ettei heillä juurikaan ollut vaikutusvaltaa tai merkitystä päätösten valmistelussa.

Ikäihmisten palvelujen erityisasiantuntija Mari Patronen Kuntaliitosta pitää ikävänä, että kaikki kunnat eivät osallista vanhusneuvostoja kyselyn mainitsemissa asioissa.

– Toki olisi toivottavaa, että kaikki neuvostot voisivat toimia lain hengen mukaisesti, mutta hyvä, että ne kunnat, joissa vanhusneuvostot eivät pääse riittävästi osallistumaan ikäihmisiä koskeviin asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen, ovat kuitenkin vähemmistönä.

– Vanhusneuvostoissa on yleensä henkilöitä joilla on hyvät kontaktit ja verkostot kuntien virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Niitä kontakteja kannattaa hyödyntää sekä olla viestinnän suhteen aktiivinen, Patronen muistuttaa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Olisi hienoa tietää, mitä ja missä on Vanhusneuvosto saanut aikaan muutoksia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*