Enemmistö kuntalaisista kokee, että heidän mielipiteitään ei kuulla – nämä ovat yleisimmät tavat vaikuttaa ja osallistua kunnan asioihin
Lähes joka kolmas kuntalainen osallistuu ja vaikuttaa kunnan asioihin osallistumalla koulun tai päiväkodin vanhempainiltaan. Kuva: Pixabay
Vaikka valtaosa kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, he samanaikaisesti osallistuvat ja haluavat osallistua myös vaalien välillä.
Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kyselyyn vastanneista kahdeksan kymmenestä (78 prosenttia) on käyttänyt vähintään yhtä suoraa osallistumis- ja vaikuttamistapaa kunnan asioihin vaikuttamisessa.
Eniten erilaisia suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja on käytetty pienissä (alle 10 000 asukkaan) kunnissa ja 40–49-vuotiaiden keskuudessa.
Vuorovaikutuksen merkitykseen luotetaan
Kuntalaiset pitävät talkootyötä sekä yhdistystoimintaa vaikuttavimpina osallistumistapoina.
Kaikkein eniten suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen uskovat alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet, järjestössä tai yhdistyksessä sekä kuntasektorilla työskentelevät, opiskelijat ja johtavassa asemassa toimivat, yliopistotutkinnon suorittaneet, naiset sekä lapsiperheelliset.
– Kaikki vastaajat taustasta riippumatta pitävät suorien osallistumistapojen vaikuttavuutta pikemmin hyvänä kuin huonona, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
– Suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja käyttäneet pitävät niiden vaikuttavuutta selvästi parempana kuin ne, joilla ei ole niistä omakohtaista kokemusta. Kuntalaisten eniten käyttämät ja vaikuttavimmiksi arvioimat osallistumistavat ovat pääsääntöisesti vuorovaikutusta sisältäviä tapoja.
Kuunnellaan mielipiteitä
Kuntalaistutkimuksen tuloksista selviää, että enemmistö kuntalaisista pitää vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä, mutta kokee, ettei heidän mielipiteitänsä kuulla.
– Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin. Niissä voi piillä potentiaalia kuntalaisten mielipiteiden kuuluville saamiseksi, Pekola-Sjöblom arvioi tiedotteen mukaan.
Myös OECD:n kesällä 2024 julkistaman luottamusraportin Suomen politiikkasuosituksissa todetaan, että kansalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi edelleen kehittää luottamuksen parantamiseksi.
Näin osallistutaan ja vaikutetaan
Kuntalaisten käytetyimpiä osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat:
- Yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (40 prosenttia vastaajista).
- Kunnan asiakas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen (38 prosenttia).
- Päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen (31 prosenttia).
- Vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen (31 prosenttia).
- Lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (29 prosenttia) sekä yhteydenotot kunnan viranhaltijaan (29 prosenttia).
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista.
Kuntalaisaloite on kaikkein paras tapa vaikuttaa. Sen käsittelyn nopeuteen tulee puuttua kuntalain kautta. Kyllä jämpti on niin.