Enemmistö lausujista kannattaa nykymaakuntia itsehallintoalueiksi
Hallituksen aluejakolinjauksen kantaa ottaneista lausunnonantajista 69 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen, onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle.
Ministeriöt julkistivat yhteenvedon lausunnoista tänään. Lausuntoja itsehallintoalueista ja sote-uudistuksen askelmerkeistä antoi yhteensä 502 tahoa.
Vastaajia kysymykseen maakuntajaon sopivuudesta uudeksi aluejaoksi oli yhteensä 477, joista kuntia 294. Viidennes vastaajista ei pitänyt maakuntajakoa oikeana perusteena. Kaikista suurin kannatus nykyisellä maakuntajaolla oli alle 20 000 asukkaan kunnissa.
Suurinta kannatus oli alle 20 000 asukkaan kunnissa, joista 84 prosenttia piti nykyistä maakuntajakoa itsehallintoalueiden oikeana perusteena. 20 000–50 000 asukkaan kunnista puolet ei pitänyt nykymaakuntia hyvänä itsehallintoalueiden muodostamisen perustana.
– Asukasmäärittäin tarkasteltuna kunnissa, joiden mielestä nykyinen maakuntajako on oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle, asuu noin 2,86 miljoonaa ihmistä. Kielteisesti kysymykseen vastanneissa kunnissa asuu noin 2,47 miljoonaa ihmistä. Väestömäärillä tarkasteltuna vastaukset jakautuvat siis tasaisemmin kuin kuntien vastausten määrinä, lausuntoyhteenvedossa sanotaan.
Kysymykseen on vastattu kielteisesti erityisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Savon rajakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pohjoisosassa on haluja vaihtaa Pohjois-Savon maakuntaan, koska Varkauden ympärillä oleva alue jakautuu kahteen maakuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta hankalasti.
Maakuntajakoa puolustettiin aluejakona usein sosiaalisilla syillä ja yhteenkuuluvuustekijöillä sekä maakuntien muodostamalla kokonaisuudella. Suurempien alueiden ja pienemmän aluemäärän kannattajat perustelivat näkemystään usein tehtävien hoitamiseen ja talouden kestävyyteen liittyvillä argumenteilla.
– Ne, jotka eivät pitäneet maakuntajakoa hyvänä pohjana, pitivät ongelmana sitä, että alueilla on toisistaan poikkeavat tehtävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, yhteenvedossa sanotaan.
– Myös maakuntien yhteistoimintajärjestelyjen tarpeen katsottiin johtavan hankaliin hallintorakenteisiin. Kriittisissä lausunnoissa todettiin melko usein, että alueita pitäisi olla 12 tai 15 kappaletta
Yhteensä yhdeksän kuntaa esitti lausunnossaan, että kunnan tulisi kuulua nykymaakunnasta poikkeavan maakunnan perusteella perustettavaan itsehallintoalueeseen. Nämä kunnat olivat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Jämsä, Kuhmoinen, Pieksämäki ja Savonlinna.
