EU:n hankintalaille kiitosta Suomessa
Euroopan parlamentti hyväksyi 16.1. julkisia hankintoja koskevan uuden lainsäädännön. Muutokset on vielä hyväksyttävä ministerineuvostossa. Sen jälkeen direktiivi on kahden vuoden kuluessa saatettava voimaan kaikissa jäsenmaissa. Suomessa työ on aloitettu, kun työ- ja elinkeinoministeriö asetti valmistelu- ja ohjausryhmän tekemään direktiiviuudistuksesta johtuvia muutoksia marraskuussa.
Julkisiin hankintoihin käytetään kaikkiaan noin 20 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta. Kuntien julkiset hankianat ovat Suomessa vuositasolla 13 miljardia euroa.
Kunnat voivat jatkossa uuden lainsäädännön mukaan harkita myös hankintojensa vaikutuksia nykyistä laajemmin. Hankintoja voidaan jatkossa tehdä painottaen muun muassa niiden vaikutusta ympäristöasioihin ja työllisyyteen, ja myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan ottaa huomioon.
Suomen Yrittäjät pitää uutta lainsäädäntöä hyvänä myös pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Yrittäjät katsovat, että julkisten hankintojen toimittajiksi pääsy on ollut pk-yrityksille vaikeaa. Euroopan parlamentin päätös korjaamaa tätä tilannetta, kun uudet säännökset edellyttävät hankintojen jakamista pk-yrityksille sopiviin osiin.
– Keskeinen syy pk-yritysten vaikeuksiin markkinoille pääsemisessä on ollut hankintojen keskittyminen. Ostot on tehty niin isoina kokonaisuuksina, että ne ovat olleet pienten yritysten ulottumattomissa. Vaatimus hankintojen jakamisesta pienempiin osiin on tervetullut, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä kommentoi lakimuutosta Yrittäjien tiedotteessa torstaina.
Myös sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE on tyytyväinen lakiuudistukseen, koska direktiiviin sisältyvät nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Direktiivi antaa entistä paremmat mahdollisuudet ottaa hankinnoissa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.
– Palvelujen käyttäjän kannalta tärkeintä on turvata palvelujen saatavuus ja laatu sekä se, että myös erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden tarpeet otetaan täysipainoisesti huomioon. Uusi direktiivi rohkaisee tähän, sanoo johtaja Anne Knaapi SOSTEsta järjestön kannanotossa.
– Esimerkiksi direktiivi antaa mahdollisuuden säätää laadun huomioinnin pakolliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa sekä jakaa suuret hankinnat osiin, jotta pienillä toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua sekä kilpailutuksiin että palvelutuotantoon.
– On myös muistettava, että hankintalailla ja muilla sosiaali- ja terveysalaa säätelevillä laeilla on yhteisvaikutuksia palvelujen käyttäjän asemaan. Siksi hankintalakia tulee jo valmisteluvaiheessa koordinoida muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, vanhuspalvelu- ja lastensuojelulakien sekä lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta kanssa, Knaapi toteaa.
Tänään ilmestyneen Kuntalehden 1/2014 pääjuttu Vipua hankintoihin käsittelee uutta direktiiviä.
