Häkkänen ei sulje pois äänioikeusiän alentamista – mutta ei myöskään kiirehdi
Vaali- ja osallistumisoikeuden rajojen mahdollinen muutos edellyttää laajaa poliittista yhteisymmärrystä, Antti Häkkänen sanoo. (Kuva: Liisa Takala)
Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., pitää periaatteessa mahdollisena äänestysikärajan alentamista nykyisestä 18 vuodesta, mutta toisaalta Häkkänen ei pidä kiireellisenä tarkastella vaadittavia perustuslain muutoksia.
Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry ilmaisi marraskuussa huolensa nuorten yhteiskunnallisenaktiivisuuden eriytymisestä kasvavasta osattomuudesta päätöksenteossa.
– Yhä osaavampien nuorten esitys-, ääni- ja ehdolleasettumisoikeuden rajaaminen on suomalaisnuorten potentiaalin hukkaan heittämistä. Iän suhdetta poliittisiin oikeuksiin, kuten oikeuteen allekirjoittaa kansalaisaloite, ehdottaa tai äänestää neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ja äänioikeutta yleisissä vaaleissa tulisi tarkastella yhdessä, Nuvan puheenjohtaja Kimi Uosukainen totesi tuolloin.
Nuva esitti, että oikeusministeriö selvittäisi tarvittavat perustus- ja vaalilain muutokset äänioikeusiän alentamiseksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Häkkänen pitää hyvänä käytäntönä, että vaali- ja osallistumisoikeudet ovat Suomessa perinteisesti edellyttäneet täysi-ikäisyyttä.
– Suomessa oikeus asettua ehdolle ja äänestää ovat olleet Suomessa toisiinsa kytköksissä jo autonomian ajasta alkaen. Pidän yhä lähtökohtaisesti perusteltuna sitä, että oikeus asettua ehdolle ja oikeus äänestää kuuluvat samoille henkilöille, Häkkänen kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.
– Kuitenkin on tärkeätä seurata ja arvioida kokemuksia alemmista äänestysikärajoista, esimerkiksi seurakuntavaaleissa ja kansainvälisissä esimerkeissä. Mikäli nämä kokemukset viittaavat siihen, että demokratian uskottavuutta saataisiin parannettua, pidän mahdollisena harkita äänestysikärajan laskemista vuodella tai korkeintaan kahdella, ministeri sanoo.
Häkkänen muistuttaa, että vaali- ja osallistumisoikeuksien rajat ovat poliittisen järjestelmän perustaan meneviä linjauksia ja mahdollisia muutoksia on syytä tehdä vain, jos näistä on laaja yhteisymmärrys.
– Mahdolliset muutokset äänestysikärajaan vaativat perustuslain muutoksen. Seuraavan perustuslain uudistuksen yhteydessä on varmasti myös hyvä arvioida äänestysikärajaa, mutta en pidä tätä kiireellisenä asiana.
Lisää aiheesta: Puolet presidenttiehdokkaista kannattaa äänestysikärajan alentamista
