Hallitus ja oppositio eivät ole samaa mieltä siitä, mikä on parasta kunnille
Kahdeksan suurimman puolueen edustajat kokoontuivat Kuntatalolle keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista. (Kuva: Heli Sorojen)
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti Kuntamarkkinoilla, että hän ei ole valmis kahden kastin kuntiin. Kommentti keräsi yleisöltä taputuksia kahdeksan suurimman puolueen edustajien kokoontuessa Kuntatalolle keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista.
Samoilla linjoilla olivat myös muut panelistit Saarikon kanssa, eri sanoja käyttäen. Kaikki kertoivat haluavansa kuntien ja kuntalaisten parasta. Näin teki myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Yhtään kuntaa ei ole tarkoitus jättää taloudelliseen kurimukseen, maa- ja metsätalousministerinä toimiva Essayah painotti.
Puolueiden väliset erot selkiytyivät, kun tahtotilan sijaan puhuttiin esimerkiksi keinoista tasapainottaa valtion taloutta. Keskustan puheenjohtaja Saarikko lupasi tukea hallituspuolueiden toimille silloin, kun aihetta on. Monessa muussa opposition edustajan esittämässä puheenvuorossa sen sijaan kohdistettiin kritiikkiä hallitusohjelmaan, jonka katsottiin muiden muassa heikentävän kasvatuksen ja sivistyksen kehitystä kunnissa.
Huolestuttava tilanne, huolestuttavia näkymiä
RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson huomautti, että nykyinen hallitus panostaa koulutukseen.
Vaikka koulutukseen panostetaan, niin kaikkeen ei riitä rahaa, kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen linjasi.
– Valtion talouden velkaantumisen tilanne on huolestuttava. On haettava sopeuttavia toimenpiteitä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että hallitusohjelmassa annetaan ja otetaan koulutukselta. Hän oli huolissaan, miten perusopetuksen oppimistuen järjestäminen kehittyy nykyhallituksen aikana.
Andersson arvelee, että kuntatalouden tilanne heikentyy, mikä vaikuttaa myös kouluihin.
– Teimme (viime hallituskaudella) ison työn kuntatalouden vakauttamiseksi.
Normit luupin alle
Normien ja sääntelyn purkua koskevissa keskusteluissa moni nosti esiin sen, että esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi, että hän ei usko kuntien ilkeyttään tähän mennessäkään järjestäneen kouluihin isompia ryhmäkokoja.
– Onko kyse siitä, että resurssit ovat liian vähäisiä?
Mäkelän mukaan kuntia kuuntelemalla voidaan löytää sellaista sääntelyä ja normeja, joista voidaan luopua.
Mitä lapsi tarvitsee oppiakseen?
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta huomautti, että perusopetuksen resurssien lisäksi koululaisten tilannetta on tarkasteltava myös muista näkökulmista.
– Kannan huolta leikkauksista sote-puolella.
Virta huomauttaa, että huonosti voivan lapsen on vaikeampi keskittyä opetukseen.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että hallituksen ajamat sosiaaliturvaleikkaukset eivät edistä valtion taloutta siten kuin on väitetty. Lindtman näkee merkkejä kuntataloutta merkittävästi heikentävästä hallitusohjelmasta.
– Hallituksen työelämän heikennykset vetävät mattoa naisvaltaisten alojen alta.
Kohti uusia asioita
Paneelin alkuvaiheessa pohdittiin hallituksen rasisminvastaiseen tiedonantoon johtaneita asioita.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi, että tätä aihekokonaisuutta on jo käsitelty. Mentäisiinkö oikeisiin asioihin, hän ehdotti.
Politiikan toimittaja Jussi Lähde analysoi paneelikeskustelua, katso video:
Lisää Kuntamarkkinoista:
