Kuva: Sonja Eloranta
Miia Nahkuri (vas.), Anna Ekström, Aino-Maija Luukkonen, Olli Naukkarinen, Linda Leinonen, Jari Tuononen ja Juha Rostedt keskustelivat mm. kuntien toimintaedellytyksistä.

Kuntiin ja paikallisiin päättäjiin kannattaa luottaa, tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliiton terveiset tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Reina esitteli Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteita Kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa torstaina.

Kunta.tv:n haastattelussa Reina muistutti, että kunnat ovat ratkaisu kuntapäättäjät ratkaisijoita hyvin monessa isossa asioissa: elinvoiman, työllisyyden, kasvun edellytysten luomisessa, ja toisaalta ilmastohaasteeseen vastaamisessa, jossa melkein kaikki relevantit päätökset tehdään kunnassa.

– Tulisi antaa riittävät resurssit, turvata toimintaedellytykset ja paikallinen liikkumavara, Reina sanoi.

Kuntien edustajien paneelikeskustelussa hallitusohjelmatavoitteista nousi esiin useita erilaisia toiveita tulevalle hallitukselle.

Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt, kok., mainitsi tärkeimmäksi MAL-sopimusten saamisen kaupunkeihin, Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen painotti osaavaa työvoimaa.

– Pitää sitoutua siihen, että tehdään isoja uudistuksia yli puoluerajojen, laajassa yhteistyössä niin että saadaan jonkinlaista jatkuvuutta ja luotettavuutta kuntakentälle, linjasi Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri, sd., sanoi.

Polvijärven kunnanjohtaja Jari Tuononen korosti rahoitusperiaatteen turvaamista.

– Se tulee jo ihan perustuslaista, mutta se tuntuu välillä unohtuvan. Kun valtio määrää kunnille uusia tehtäviä, niihin on taattava riittävä rahoitus, jotta kunnan muu toiminta ei vaarannu, Tuononen sanoi.

Samaa mieltä oli Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Ekström.

– Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja tarkistaminen ja rahoituksen turvaaminen kunnille, Ekström nosti hallitusohjelmatavoitteiksi.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen piti edellä mainittujen asioiden lisäksi tärkeänä liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta saavutettavuuden ja tavoitettavuuden parantamista sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen esitti Uudellemaalle kasvun esteiden purkamispakettia, jossa rakennetaan kaupungeille ja valtiolle yhteiset kannustimet ja ohjausmallit.

Erilaisuus kunniaan

Linda Leinonen piti hyvänä kuntien erilaisuuden sallimisen korostamista hallitusohjelmatavoitteissa.

– Olisi tärkeää että on lupa erikoistua ja erilaistua ja tehdä asioita eri tavalla kunkin kunnan ja kaupungin omista lähtökohdista katsoen. Esimerkiksi palveluja yksityistämällä, jos niin halutaan, tai tekemällä itse tai yhtiöittämällä kaupungin sisällä.

– Annetaan kunnille itsehallinnollinen oikeus oikeasti toimia kuten he itse parhaaksi näkevät. Kunnat tunnistavat itse omat ongelmansa ja pystyvät minusta ketterästi niihin vastaamaan. On hyvä että tämä on nostettu esille hallitusohjelmassa.

Kuntia yhteen virallisesti tai yhteistyöllä?

Miia Nahkuri toivoi eduskuntavaalien alla käytäväksi keskustelua siitä, mikä on ylipäätään kuntien rooli, miten valtio tulee siihen puuttumaan ja mitä kuntien rahoitukselle tehdään.

Nahkuri totesi keskustelussa myös, että kuntarakenteesta tulisi käydä rohkeaa keskustelua.

– Pitäisi pystyä puhumaan ja olla rehellisiä siinä, mikä on aidosti tärkeää: palvelut vai se että pidetään yllä tietynlaista kuntarakennetta.

Jos maakuntauudistus toteutuu, elinvoimaan ja työvoimapalveluun liittyvissä asioissa pitäisi luottaa kuntiin, Nahkuri sanoi.

– Osa kunnista ei tähän pysty, ja sitten pitäisi miettiä, miksi ei pysty, lähdetäänkö muuttamaan rakenteita.

Anna Ekström sanoi, ettei hän usko ”kuntaliitoksen auvoiseen pelastukseen”. Kuntaliitoksen edut ja hyödyt pitäisi kartoittaa, ja toimintaa ohjata yhteiseksi ilman, että muodollista kuntaliitosta tehdään.

– Kuntien pitäisi olla rohkeampia tekemään naapurikaupungin kanssa yhteistyötä, josta olisi taloudellista hyötyä sille koko seutukunnalle. Ilman että kuntien nimiä tai rajoja ruvetaan muuttamaan.

– Ainakin meidän kunnassa olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että haluamme olla itsenäinen Vehmaa. Mutta väitän, että pystymme myös avarakatseisesti katsomaan, mitä palveluita haluamme tuottaa muiden kanssa. Mutta yhteistyön aikaan saaminen on vaativa prosessi.

Ekström myönsi, että vastaus kysymykseen siitä, onko Vehmaa kykenevä hoitamaan esimerkiksi kasvupalvelut itse, ei ole selkeä.

– Näkisin, että kasvupalvelumme ovat Vakka-Suomen yhteiset.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*