Kuva: Ville Miettinen
Helsingin valtuusto päätti selvityttää, miten eläinperäisten tuotteiden määrän voisi puolittaa kaupungin ruokailuissa.

Helsinki alkaa selvittää, miten kaupungin lihan ja maidon kulutuksen voisi puolittaa vuoteen 2025 mennessä.

Kaupunginvaltuusto palautti valmisteluun aloitevastauksen lihan ja maidon kulutuksen kutistamisesta kokouksessaan keskiviikkona 13. helmikuuta. Ratkaisu syntyi 42–39-äänestyspäätöksellä.

23 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Helsinki on strategiassaan linjannut ottavansa vakavasti vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kaupungin laatimassa päästövähennystoimenpideohjelmassa kasvisruokailua suositellaan, mutta konkreettisia toimia tai tavoitteita ei ole asetettu. Valtuustoaloitteen tarkoitus on saada kaupunki laatimaan käytännön tavoitteet siihen, miten sen alaiset toimijat, kuten koulujen keittiöt, voisivat vähentää eläinperäisiä tuotteita ruokailussa.

– On selvää, että osana ilmastovastuun kantamista kaupungin on voimallisesti edistettävä ruokaan liittyvien päästöjen vähentämistä, valtuustoaloitteessa todetaan.

– Eläinperäisistä tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden vähentäminen on mahdollista ja tuonee pienenevän päästövaikutuksen ohella parannuksia myös ruuan terveellisyyteen ja eettisyyteen ilman että kustannustaso nousee.

”Jokaisella kymppitonnilla on väliä”

Kasvisruoka ei ihastuta kaikkia

Aloite on herättänyt runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan.

Joidenkin mielestä kivihiiltä polttava kaupunki ei voi lisätä kasvisruokailua.

Toisia on huolestuttanut vanhusten aliravitseminen. Kysymyksiä on herättänyt myös ruuan kotimaisuusaste: onko ilmaston kannalta järkevää raahata Suomeen ulkomailla kasvatettua soijaa?

Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs avasi avoitteen taustoja blogissaan torstaina 14. helmikuuta.

Kivekkään mukaan ruuantuotanto on energian ja liikenteen kanssa kolmen suurimman päästölähteen joukossa. Hän laskee, että eläinperäisten tuotteiden käytön puolittamisella Helsinki voisi saavuttaa pyöristäen noin 10 000 tonnin päästösäästön.

– Onko 10 000 tonnin vähennys hiilipäästöissä sitten paljon vai vähän? Ruuhkamaksut ovat yksi merkittävä keino vähentää päästöjä, ja niistä arvioidaan saatavan 26 tuhatta tonnia säästöä. Samaa mittakaavaa siis, Kivekäs kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että Hanasaaren voimalan sulkeminen 2024 vähentää päästöjä noin 240 tuhatta tonnia, yli 20 kertaa enemmän kuin lihan syönnin puolittaminen.

– Mutta se onkin ylivoimaisesti suurin ilmastotoimi, mitä aiomme Helsingissä tehdä.

– Kun päästöjä painetaan kohti nollaa, jokaisella kymppitonnillakin on väliä.

Helsingin päiväkodit ja päiväkodit tarjoavat päivittäin noin 70 000 lounasta ja noin 20 000 aamiaista ja välipalaa. Lisäksi kaupungin työpaikkaruokaloissa ja sairaaloissa tarjotaan tuhansia aterioita päivässä. Kaikkiaan Helsinki tarjoaa Kivekkään mukaan noin prosentin Suomen kuluttamasta ruuasta.

Valtuutettu ottaa kantaa myös ruuan kotimaisuuteen. Hänen mukaansa Helsinki ei voi taata, että kaikki 2025 ostettavat kasvituotteet ovat kotimaisia.

– Eikä se ole meidän tehtävämme. Meillä Suomessa käytetään markkinataloutta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jakelussa.

Hankintalaki kieltää kotimaisen suosimisen. Kunnan on ostettava parasta ja halvinta. Kotimaisen ruuan suosiminen ei ole myöskään valtuustoaloitteen tavoite, mutta ruuan kotimaisuuden puolestapuhujien tulisi Kivekkään mukaan kehittää kasvipohjaisia elintarvikkeita, joita Helsinki voisi tarjoilla ruokailuissaan.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*