Hietalahden telakka-alueen vuokra-aikaa jatkettiin ohi kaupunginhallituksen ja -valtuuston. (Kuva: Tuula Palaste)

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on päättänyt jatkaa Hietalahden telakan vuokra-aikaa vuoteen 2035 saakka. Telakkayhtiön omistaja on USA:n pakotelistalla oleva venäläisyhtiö. Lautakuntatason ratkaisulla on poikkeuksellisen suora kytkentä kansainvälisiin turvallisuuspoliittisiin ongelmiin. Kaupunginhallituksen ja valtuuston edustajat sanovat, etteivät olleet tietoisia vuokra-aikojen jatkamisesta.

Hietalahden telakkayhtiö, Arctech Helsinki Shipyard on venäläisen United Shipbuilding Corporation (USC) sataprosenttisesti omistama. Se on Yhdysvaltojen pakotelistalla Venäjän tekemän Krimin valtauksen vuoksi. Pakotelistalla on presidentti Vladimir Putinin lähipiiriläisten yhtiöitä.

EU:n pakotelistalla yhtiö ei ole, mutta EU:n ja Venäjän välejä kiristävät Ukrainan tilanne ja Itämeren turvallisuusuhat.

Molempia vuokra-aikoja
pidennettiin samaan aikaan

Telakkayhtiölle on vuokrattu kaksi Helsingin kaupungin omistamaa maa-aluetta: ensimmäisen alueen, Hietalahden, vuokrasopimusta lautakunta jatkoi kymmenellä vuodella, vuodesta 2025 vuoden 2035 loppuun. Toinen, Hernesaaren, vuokrasopimus, oli päättymässä ensin vuoden lopussa ja sitä jatkettiin vuoden 2020 loppuun.

Helsingin kiinteistölautakunta ratkaisi vuokra-ajan jatkon virastopäällikön esityksestä 30.6.

Kiinteistölautakunnan puheenjohtajan Juha Hakolan, kok., mukaan asiasta ei erityisesti keskusteltu, vaan se eteni päätösehdotuksen mukaisesti ”tyypillisenä maanvuokraussopimuksen jatkamisena”.

– En katso, että minun tehtävänäni lautakunnan puheenjohtajana olisi ollut informoida esimerkiksi kaupunginhallitusta tai sen puheenjohtajaa, Hakola sanoo.

Asia on apulaiskaupunginjohtaja Anne Sinnemäen tehtäväkenttää. Hän ei osallistunut lautakunnan kokoukseen. Kuntalehti ei saanut Sinnemäkeä kiinni maanantaina eikä tiistaina.

Lautakunnalla Helsingissä
suuri toimivalta

Kiinteistölautakunnalla on Helsingissä hyvin itsenäinen ja laaja päätösvalta kaupungin omistamia maa- ja vesialueita, rakennuksia ja toimitiloja koskevissa ratkaisuissa.

Osa lautakunnan valtuuksista on ohjattu kiinteistöviraston viranhaltijoille.

Johtosäännön mukaan ”merkittävimmistä asioista päättävät kaupunginhallitus ja -valtuusto”.

Telakan vuokrasopimuksen jatkaminen ei mene kaupunginhallituksen eikä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, Helsingin kaupungin kiinteistölakimies Hanneli Alho sanoi.

Allekirjoituksen piti olla hallinto-osaston rutiinia, mutta tiistaina allekirjoitusta päätettiin lykätä parilla viikolla, jotta nähdään, onko asiaan sittenkin tulossa poliittisesti muutoksia.

Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja ei tiennyt

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, kok., sanoi Kuntalehdelle, että hänen näkemyksensä mukaan telakka voi jatkaa toimintaansa Hietalahdessa vastakin. Rauhamäen mukaan telakka-asiasta ei ole ”hirveästi” keskusteltu. Toiminta voi jatkua hänestä niin kauan kuin yhtiö sitä haluaa.

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sara Paavolainen, sd, sanoi puolestaan, että hän ole kuullut telakka-asiasta eikä vuokra-aikojen jatkamisesta missään vaiheessa yhtään mitään.

Periaatteellinen
arviointi tarpeen

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu Arja Karhuvaara, kok., sanoo, että ”laivastoalue” Helsingin kantakaupungissa on niin merkittävä asia, että siitä pitää kireän kansainvälisen tilanteen vuoksi keskustella laajasti.

Jatkovuokrasopimuksista ei Karhuvaaran mukaan tullut tietoa edes informaatiotasolla kaupunginhallitukselle. Telakkatoiminta on Suomen merenkululle tärkeä ja Hietalahden telakalla on työllistävä merkitys, mutta asialla on myös toinen puoli, Karhuvaara sanoo.

– Se on kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne.

Turvallisuusselvitys
varoittaa riskeistä

Karhuvaara myös muistuttaa valtioneuvostolle 30. elokuuta valmistuneesta ulkopoliittisen instituutin työryhmän Venäjä-selvityksestä, jossa Suomea patistetaan ennakoimaan turvallisuuspoliittiset riskit ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossa.

Esimerkiksi arktisia alueita koskeva politiikka on muutaman vaikutusvaltaisen, presidentti Putinin lähipiiriläisen hallussa.

Selvitys toteaa infra- ja maahankintojen turvallisuudesta, että venäläistahojen toimet eivät välttämättä tällä hetkellä aiheuta suoraa uhkaa Suomelle, mutta ne luovat pohjaa mahdollisen tulevan tarpeen varalle.

– Halutaanko tällaisessa tilanteessa pelkällä lautakunnan päätöksellä antaa Venäjän käyttöön keskellä Helsinkiä sijaitseva laivasto- ja satama-alue tuleviksi 20 vuodeksi, Karhuvaara kysyy.

Hänestä asia on käsiteltävä kaupunginhallitus- tai valtuustotasolla.

Tatu Rauhamäki täsmensi kommenttiaan 2.9.: ”Jos asia koetaan ongelmalliseksi, valtionhallinnon ja ulkoasiainhallinnon tehtävä on arvioida asia ja viestittää näkemyksensä kaupungille.”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kyseessä on lisäksi Viipurin telakan alihankkija, jossa kantasuomalaisia työntekijöitä on n. puolet ja jonka kannattavuus ja rahallinen tulos voi olla miten tappiollista tahansa. . Arktinen suunnittelu on supmalaista. Aiempien maa-ja kiinteistökauppojen jouduttua arvioinnin kohteeksi seurasi yritysten kautta haltuun otetut alueet.
    Nyt onkin aikamoinen palapeli menossa joka puolella maata. On hyvä muistaa, että ostajana voi olla kuka tahansa, joka sitten myöhemmin siirtää sovitusti omistuksen todellisen rahoittajan tai kumppanin käsiin. Saa nähdä millaisen tiedotuskampanjan yhtiö toteuttaa oheisen artikkelin pohjalta.

  2. Meren äärellä kaupungin ytimessä Putinin käskyvallassa saa telakka jatkaa jossa suuri osa hitsareita ja muita ei ole Suomalaisia.
    Sensijaan Malmi kyllä joutaa nuijan alle mutta asuntarakentaminen merellisessä keskustassa ei sitten ole tarpeeksi kiinnostavaa Helsingin mielestä.
    Telakkateollisuus on tärkeää Suomelle ja sitä löytyy Suomesta muualta kuin Helsingin ytimestä, ja vieläpä huoltovarmuuden kannalta sellaisella omistuksella joka ei ole Kremlin käsissä.

  3. Loistava päätös kerrankin. Kaupungissa pitää olla teollisuutta, että se edes näyttää kaupungilta.

  4. Voi jestas kun ihmiset on kujalla. Mitä sitten jos venäläisellä lafkalla on oma lato Helsingissä? Mitä sillä on väliä? Se että kokoomus ja keskusta möivät telakkateollisuuden lihoiksi liittovaltiokiimoissaan, ei tarkoita sitä etteikö täällä kannattaisi telakkaa pitää. Toistan: EU-jäsenyyden myötä telakkateollisuus myytiin ulkomaisille yrityksille. Nyt ulistaan kun telakkateollisuus on ulkomaisilla – kokoomus kun on sotajalalla omistajan kotimaata vastaan.

  5. Pitipä kirjoittaa ”kokoomus ja demarit”

  6. Hyvä! Kyl toi telakka kuuluu stadiin… ja mikä osaaminen siel seinien sisällä on!!!

  7. ”– En katso, että minun tehtävänäni lautakunnan puheenjohtajana olisi ollut informoida esimerkiksi kaupunginhallitusta tai sen puheenjohtajaa, Hakola sanoo.”

    Kokoomuslainen kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Juha Hakola puhelee tällaisia, juuri kun on ollut puhetta ulkomaalaisten hämäristä maanomistuksista strategisesti tärkeissä paikoissa. Uskomatonta, täysin USKOMATONTA. En tiedä pitäisiko itkeä vai nauraa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä