Hylättyjen äänien ongelma voi vaatia isoja muutoksia vaaleihin – nämä listat paljastavat kunnat, joissa tilanne poikkesi muista

Oikeusministeriö pyrkii juuri julkaisemallaan muistiolla tuomaan selvyyttä viime vaalien hylättyjen äänien suureen määrään. Ministeriö tarjoaa myös ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi seuraavia vaaleja ajatellen.

Samanaikaisesti viime huhtikuussa toimitetuissa kunta- ja aluevaaleissa hylättiin selvästi enemmän ääniä kuin yksittäin toimitetuissa vaaleissa on totuttu.

Aluevaaleissa hylättyjä ääniä oli neljä prosenttia kaikista annetuista äänistä ja kuntavaaleissa vastaava prosenttiluku oli 1,6.

Kunnista saatujen palautteiden ja havaintojen perusteella keskeisin syy aluevaalien hylättyjen äänten suureen määrään on se, että aluevaalien äänestyslippuun merkittiin kuntavaalien ehdokasnumero.

Korjausliikkeillä olisi hintansa

Yksi kehitystoimenpide voisi oikeusministeriön muistion mukaan olla, että kunta- ja aluevaalit toimitettaisiin eri aikoihin.

– Tämä vaatisi lainsäädäntömuutoksia ja aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia vaaliviranomaisille ja ehdokkaille sekä puolueille, muistiossa tarkennetaan.

Kunta- ja aluevaalit voitaisiin toimittaa esimerkiksi presidentinvaaleista tutulla menettelyllä, jota noudattaen kuntavaalit toteutuisivat ensimmäisellä kierroksella ja aluevaalit toisella kierroksella kaksi viikkoa myöhemmin, tai toisinpäin.

Vierekkäiset äänestyshuoneistot

Muistion mukaan vaalit voitaisiin toimittaa edelleen samanaikaisesti, mutta äänestyspaikat valittaisiin niin, että kummallakin vaalilla olisi omat vaaliviranomaiset ja omat äänestyshuoneistot.

Tämä järjestely voisi vähentää hylättyjen äänien määrää, mutta sen toteuttamisessa kustannukset olisivat suuret. Haittana olisi sekin, että äänestyspaikkoja voitaisiin perustaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa olisi tällaiseen järjestelyyn vaaditut tilat, muistiossa pohditaan.

Oikeusministeriö tähdentää, että nämä muistiossa esitetyt ajatukset eivät ole ministeriön varsinaisia ehdotuksia. Muistiossa on avattu ennakkoluulottomasti erilaisia kehitystoimenpiteitä, joista voidaan halutessa jatkaa julkistakin keskustelua.

Yhteistä ehdotuksille on se, että niillä voitaisiin mahdollisesti vähentää hylättyjen äänien määrää jatkossa.

Muistiossa on mukana ajatus muuttaa aluevaalit suljetun listan vaaleiksi, joissa äänestettäisiin vain puoluetta ja puolue asettaisi ehdokkaat listalla haluamaansa järjestykseen.

Myös kuntavaalit voitaisiin muuttaa suljetun listan vaaleiksi, muistiossa sanotaan.

Lisäksi muistiossa pohditaan sellaista mahdollisuutta, että äänestäjä äänestäisi yhdellä äänestyslipulla vain kuntavaaleissa ehdokasta tai listaa, mutta hänen antamansa ääni laskettaisiin samalla myös aluevaaleissa saman puolueen suljetun listan hyväksi.

– Viimeksi mainitun menettelyn perustuslainmukaisuus lienee kuitenkin osittain epäselvä. Äänestäjä joutuisi äänestämään aluevaaleissa samaa puoluetta kuin kuntavaaleissakin. Suuri osa äänestäjistä toki toimii niin nytkin, mutta tämä ehdotus poistaisi mahdollisuuden äänestää vaaleissa eri puolueita, muistiossa arvioidaan.

Kunnat vastaavat järjestämisestä

Oikeusministeriö katsoo, että hyvin toimivia vaihtoehtoja nykyiselle alue- ja kuntavaalien toimittamistavalle on hankala löytää.

Vaaliviranomaisten keskinäisen vastuunjaon mukaan kunnat vastaavat ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa.

Oikeusministeriön muistio on lähetetty sitä pyytäneelle eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.

Nyt valmistuneen muistion lisäksi oikeusministeriö teettää ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen samanaikaisten vaalien järjestämisen kehittämisestä.

Tämän linkin kautta näet, miten oma kuntasi onnistui vaaleissa: Linkki oikeusministeriön raportiin

Hyväksyttyjen äänien kärkikymmenikkö kuntavaaleissa

1) Helsinki 0,31 prosenttia (mitättömien äänten osuus)

2) Kihniö 0,42 prosenttia

3) Isojoki 0,68 prosenttia

4) Parkano 0,71 prosenttia

5) Kuortane 0,75 prosenttia

6) Utsjoki 0,82 prosenttia

7) Liminka 0,86 prosenttia

8) Inkoo 0,88 prosenttia

9) Soini 0,91 prosenttia

10) Orivesi 0,92 prosenttia ja Nivala 0,92 prosenttia

Hylättyjen äänien kärkikymmenikkö kuntavaaleissa

1) Kontiolahti 4,38 prosenttia

2) Pyhäranta 3,85 prosenttia

3) Jämijärvi 3,82 prosenttia

4) Tervo 3,69 prosenttia

5) Multia 3,57 prosenttia

6) Paltamo 3,55 prosenttia

7) Simo 3,25 prosenttia

8) Vesanto 3,24 prosenttia

9) Hirvensalmi 3,19 prosenttia

10) Posio 3,07 prosenttia

Hyväksyttyjen äänien kärkikymmenikkö aluevaaleissa

1) Lestijärvi 0,82 prosenttia

2) Perho 1,75 prosenttia

3) Lappajärvi 1,76 prosenttia

4) Kirkkonummi 1,86 prosenttia

5) Kaustinen 1,89 prosenttia

6) Inkoo 1,93 prosenttia

7) Ilmajoki 2,20 prosenttia

8) Askola 2,24 prosenttia

9) Kuortane 2,30 prosenttia

10) Kontiolahti 2,30 prosenttia

Hylättyjen äänien kärkikymmenikkö aluevaaleissa

1) Kolari 10,21 prosenttia

2) Pudasjärvi 8,19 prosenttia

3) Utajärvi 7,80 prosenttia

4) Tervola 7,72 prosenttia

5) Savukoski 7,39 prosenttia

6) Oripää 7,32 prosenttia

7) Rautavaara 7,24 prosenttia

8) Kemijärvi 7,22 prosenttia

9) Kannonkoski 7,17 prosenttia

10) Reisjärvi 7,09 prosenttia

Lähde (ja linkki): Oikeusministeriön muistio

Lue myös:

Lähes joka toinen sote-ammattilainen kertoo tekevänsä piilopriorisointia päivittäin – Vaatimalla voi saada parempaa hoitoa ja palvelua