Hylättyjen äänien sotkua setvitään – ”Täältä kirjoituspöydän takaa ei ole tarkoituksenmukaista määrätä”

Arto Jääskeläinen
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, Kuva: Oikeusministeriö/Hille Puusaari
Julkaistu Muokattu

Vaalipäivänä äänestäjäkin ymmärsi, että kaksissa vaaleissa äänestäminen ei ole ihan yksinkertaista. Että muistaa, kumpi lappu on kumpaakin vaalia varten ja että tosiaan äänestetään kaksi kertaa. Joillakin paikkakunnilla kansalainen sai yhden lapun kerrallaan ja siinä tavassa onkin järkeä.

Hylättyjen äänten määrä oli selvästi suurempi kuin aiemmissa kuntavaaleissa. Sama koski aluevaaleja. Oikeusministeriö tiedottaa ottavansa asian tosissaan. Se selvittää, mistä alue- ja kuntavaaleissa hylättyjen äänten tavallista suurempi määrä johtuu sekä arvioi yhdistelmävaalien hyötyjä ja haittoja. Ulkopuolisen selvityksen ministeriö tilaa siitä, miten äänestysprosessia yhdistelmävaaleissa voitaisiin yhdessä kuntien kanssa kehittää.

Ääni voidaan hylätä, jos äänestyslippu on täytetty väärin tai se on tyhjä. Lisäksi hylkäämisen perusteena voi olla se, että äänestyslippuun on merkitty toisessa vaalissa ehdolla olevan ehdokkaan numero. Nythän saattoi käydä niin, että kansalainen sekoitti laput keskenään ja kirjoitti ehdokkaidensa numerot vääriin lappuihin.

Kuntalehti lähetti vaalijohtaja Arto Jääskeläiselle sähköpostia torstaiaamuna ja kysyi, kuinka käytännössä kuntien kanssa käydään läpi se, miten äänestys sujui. Jääskeläinen vastasi, että palautekyselyllä.

Kunnilla oli erilaisia käytäntöjä, miksi? Miksi ei ollut yhtenäistä ohjeistusta, kuinka äänestys järjestetään?

Arto Jääskeläinen: Yhtenäinen ohjeistus on aina ollut oli nytkin, mutta siinä annettiin kunnille vaihtoehtoja. Resurssit ja äänestyspaikkojen tilat ovat erilaisia 292 kunnassa. Täältä kirjoituspöydän takaa ei ole tarkoituksenmukaista määrätä, miten äänestys on järjestettävä kussakin kunnassa. Kuntien tulee itse voida järjestää äänestys siten, että prosessi soveltuu käytettävissä oleviin tiloihin. Vaalilaki on joustava ja mahdollistaa monenkinlaisia menettelyitä. Se kuitenkin rajaa tietyt asiat hyvinkin tarkasti, muun muassa sen, että äänestysmerkintä on tehtävä äänestyskopissa.

Onko tiettyjä kuntia/alueita, joissa äänestäminen sujui erityisen hyvin?

Arto Jääskeläinen: Emme tiedä. Tilastot ovat olemassa, mutta emme ole ehtineet niitä analysoida. Alustavien tulosten osalta hv-aluetasolla hylättyjen äänten osuudet eivät kuitenkaan eronneet toisistaan mitenkään merkittävästi.

Miksi tyhjät laput lasketaan hylätyiksi?

Arto Jääskeläinen: Niistä ei käy ilmi se, ketä ehdokasta äänestäjä on halunnut äänestää.

Jossakin määrin on yllättävää, että Suomessa vaalien järjestämisessä tulee hässäkkää. Oikeusministeriön on syytäkin tarkastella tämä asia ja kunnille antamansa ohjeet. Kaksien valaien yhtäaikainen järjestäminen voi muutenkin aiheuttaa sekavuutta ja viedä voimaa toinen toisiltaan.

Hylkäysperusteista tulossa tietoa

Torstaina iltapäivällä oikeusministeriö tiedotti, että tiedot hylkäysperusteista ovat saatavilla koko maan tasolla, hyvinvointialueittain, kunnittain ja äänestysalueittain. Hylkäysperusteella tarkoitetaan sitä perustetta, jolla kunnan keskusvaalilautakunta on tulkinnut äänestyslipun mitättömäksi. Mitättömyysperusteiden merkitsemisessä saattaa olla kuntakohtaista vaihtelua.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan tiedot hyvinvointialueittain, kunnittain ja äänestysalueittain ovat saatavilla pyydettäessä Oikeusrekisterikeskuksesta. Kaikki tiedot päivitetään myös oikeusministeriön tieto- ja tulospalveluun 29. huhtikuuta.

Hylkäysperusteita aluevaaleissa oli muun muassa se, että vaalikuoressa oli useampi tai muutakin kuin äänestyslippu. Suurimpana syynä oli se, että ehdokkaan numero oli merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa.

Kuntavaalien hylättyjen äänestyslippujen syynä oli 4754 kertaa tyhjä äänestyslippu. Ehdokkaan numero oli merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa 23 104 kertaa.

Aluevaaleissa mitättömiä lippuja oli yhteensä 81 966 eli 4,0 prosenttia annetuista äänistä.
Kuntavaaleissa mitättömiä yhteensä 39 188 eli 1,6 prosenttia annetuista äänistä.

//Juttuun lisätty tietoja oikeusministeriön tiedotteesta 16.4. klo 13.30//

Powered by Labrador CMS