Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi: ”Vaikka punainen väri kartoilla vahvistuu, hyvinvointialueiden realiteetit pysyvät”
Minna Korkiakoski-Västi muistuttaa, että vaalituloksesta riippumatta hyvinvointialueet joutuvat kattamaan alijäämänsä. Kuva: Päivi Karjalainen
Outi Airola, teksti
Hyvinvointialueiden yhteenliittymän Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi joutuu hetken aikaa asettelemaan sanojaan, kun hän pohtii vaalituloksen vaikutusta hyvinvointialueiden tulevaisuuteen.
– Vaikutus on suoraan sanottuna aika ennakoimaton. Vaikka punertavan aallon kartalla näkee, hyvinvointialueiden realiteetit ja rahoitusrakenne eivät muutu mihinkään.
Jo vaali-iltana kävi selväksi, että ainakaan perussuomalaiset ei ole muuttamassa linjaansa ja tehdyt valtakunnan tason linjaukset viedään maaliin. Voi siis ennakoida, että hallituksen politiikka ei muutu hyvinvointialueiden rahoituksen osalta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tähän aluevaltuutetut eivät pääse vaikuttamaan, se on selvä. Vaalitulos on tässä, mutta miten se näyttäytyy aluevaltuustojen päätöksenteossa, jos hallituspolitiikka kuitenkin säilyy nykyisellään? miettii Korkiakoski-Västi.
Aluevaltuutetut hyppäävät siis liikkuvaan junaan, jossa tunnelma on punakynän leimaama säästölinja.
– Se tarkoittaa aluevaltuutetuille äärimmäisen tiukkaa rahoitustilannetta ja tiukkoja alijäämien kattamisen velvoiteaikoja. Tästä syntyy jännite kansalliseen hallituspolitiikkaan ja siellä aluevaltuustossa tehtävään päätöksentekoon ja niihin realiteetteihin, joiden pohjalta aluevaltuutetut voivat työtään tehdä.
Vaikea yhtälö ratkaistavana
Poliittiset voimasuhteet muuttuivat, uudet aluevaltuutetut pääsevät työhön ja toimeen, mutta itse käytettävä rahamäärä alueilla ei kasva.
– Tässä on juuri se, mistä on puhuttu koko ajan. Eli mikä on aluevaltuustojen itsehallinnollinen asema suhteessa valtiorahoitteiseen ja valtio-ohjattuun malliin? Nyt se juuri kirkastuu.
Lähes kaikilla alueilla näyttää siltä, että ainakin yksi kriteeri valtion arviointimenettelyyn päätymisestä täyttyy.
– Tulevalla aluevaltuustokaudella realisoituvat nämä alijäämien kattamisaikataulut. On mahdollista, että tulevalla aluevaltuustokaudella valtionohjaus tulee oleellisesti kiristymään, uskoo Korkiakoski-Västi.
Silloin ollaan tilanteessa, jossa värillä ei ole niin väliä?
– Siinä korostuu valtion ohjauksen linja versus aluevaltuuston oma poliittinen linja. Se näyttäytyy isoimpana kysymysmerkkinä. Vaikka punainen väri kartoilla vahvistuu, millä tavalla se tosiasiallisesti voi aluevaltuutettujen päätöksenteossa näkyä.
Hyvinvointialueiden tilanne on myös eriytymässä voimakkaasti.
– Meillä on alueita, jotka ovat pystyneet nopeasti muuttamaan tahtia, mutta on niitä, jotka eivät ole pystyneet nopeisiin toimiin. Hitaammilla alueilla on riski joutua arviointimenettelyyn ja uskon, että niitä tullaan jo tulevalla valtuustokaudella näkemään.
Vahva valtionohjaus ei välttämättä tarkoita alueiden yhdistämisiä, mutta se rajaa alueiden omaa päätäntävaltaa.
– Arviointimenettely saattaa antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta se sitoo joka tapauksessa käsiä oleellisesti. Joillekin alueille se voi olla pelastus, mutta siinä joudutaan luopumaan oman alueen päätösvallasta, muistuttaa Korkiakoski-Västi.
Ja kun valtion ohjaus alueelle tulee, se ei ainakaan toistaiseksi ole punaista aaltoa?
– Ei, se on hallituksen väristä ja juuri tässä on se jännite, mikä vaalitulokseen liittyy.
